TRANSLATE
torstai 31. joulukuuta 2015
keskiviikko 30. joulukuuta 2015
tiistai 29. joulukuuta 2015
maanantai 28. joulukuuta 2015
keskiviikko 13. toukokuuta 2015
Apple-kellon haptiikka auttaa kuurosokeaa suunnistamaan
Molly Watt, pitkäaikainen iPhonen käyttäjä, kertoi tilanneensa Apple Watch kellon huhtikuussa, ja löysi sen tavalliselta käyttäjältä huomaamattomat mahdollisuudet tutkiessaan kellon saavutettavuusominaisuuksia.
Molly huomasi, että Applen “Taptic Engine” tärinäkone, joka antaa kellolle haptisen kyvyn taputtaa kevyesti käyttäjänsä rannetta mm. ilmoittaessaan äänettömästi puhelun saapumisesta, pystyy muuhunkin viestintään.
Molly huomasi, että nämä kellon haptiset taputukset toimivat hienosti myös karttasovellutuksessa. Karttasovellutuksen haptiset ominaisuudet on hänelle liikkumisessa kellon kaikkein hyödyllisin uutuus.
“Nyt pystyn suunnistamaan ilman kuuloa tai näköä pelkästään kellon taputuksilla ranteeseeni. Kaksitoista taputusta tarkoittaa käänny oikealle risteyksessä tai kolme kahden taputuksen sarjaa tarkoittaa käänny vasemmalle. Kokeilen vielä kellon haptisia ominaisuuksia, mutta jo nyt olen erittäin haltioitunut — Usher oireyhtymän saavutettavuudesta!”Blogissaan Molly kertoo Applen saavutettavuuden auttaneen häntä monissa toiminnoissa, jotka tavallinen käyttäjä pitää itsestäänselvyyksinä, mutta joiden kanssa kuurosokeat saavat tapella päivittäin.
Lähteet
News.Mic sivusto: A Deafblind Woman Found a Hidden Feature in Her Apple Watch That Changed Her Life
Taskumuro.com: Apple julkaisi Watch-älykellon
sunnuntai 26. huhtikuuta 2015
Marihuana
Marihuana (Marijuana) on vihreä tai harmaa sekoitus hamppukasvin,
Cannabis sativan kuivatuista, hienoksi leikatuista kukista ja
lehdistä. Marihuanalle on olemassa lukemattomia slangitermejä, mm. budi,
mari, ruoho, heinä, pilvi jne. Sitä poltetaan yleensä tupakkana,
piipussa tai vesipiipussa. Viime vuosina uutena versiona siitä on
esiintynyt "bluntti". Tämä on sikari, joka on tyhjennetty tupakasta ja
täytetty uudelleen marihuanalla, usein yhdistettynä johonkin muuhun
huumeeseen, kuten crack. Jotkut käyttäjät sekoittavat marihuanan ruokaan
tai käyttävät sitä teen valmistukseen.
Marihuanan pääasiallinen aktiivinen kemikaali on THC (delta-9-tetrahydrocannabinol). Vuonna 1988 havaittiin, että tiettyjen hermosolujen kuorikerros sisälsi proteiinin reseptoreja, jotka sitoivat THC:tä. Kiinnityttyään kunnolla, THC aloittaa sarjan solureaktioita, jotka johtavat pilveen, jonka käyttäjät kokevat polttaessaan marihuanaa. Käytön lyhytaikaisia vaikutuksia ovat mm. ongelmat muistin ja oppimisen kanssa, vääristyneet aistimukset, vaikeudet ajatella ja ratkoa ongelmia, koordinaatiokyvyn menetys, nopeutunut pulssi, levottomuus ja paniikkikohtaukset.
Tiedemiehet ovat todenneet, että perinnöllisyydellä voi olla vaikutusta siihen kokeeko yksilö positiivisia vai negatiivisia aistimuksia poltettuaan marihuanaa. Tuore tutkimus osoitti, että miespuolisilla identtisillä kaksosilla, oli samankaltaisia reaktioita marihuanaa käytettäessä paljon todennäköisemmin kuin ei-identtisillä kaksosilla, mikä viittaisi siihen, että näillä aistimuksilla olisi geneettistä perustaa. Identtisillä kaksosilla kaikki geenit ovat yhteisiä ja ei-identtisillä kaksosilla noin puolet. Tärkeä vaikutus huomattiin olevan myös ympäristöllisillä tekijöillä, kuten marihuanan saatavuudella, odotuksilla siitä, kuinka huume tulisi heihin vaikuttamaan, ystävien ja sosiaalisten kontaktien vaikutuksella, sekä muilla tekijöillä, jotka olisivat erilaisia identtisille kaksosille. Kuitenkin todettiin lisäksi, että kaksosten jakamalla ympäristöllä tai perheympäristöllä ennen 18-vuoden ikää ei ollut mitään huomattavaa vaikutusta heidän marihuanasta saamiinsa reaktioihin.
Tuoreet tutkimustulokset osoittavat myös pitkäaikaisen marihuanan käytön aiheuttavan aivoissa samankaltaisia muutoksia, kuin ne joita on todettu kovien huumeiden pitkäaikaiskäytön jälkeen.
THC-pitoisuudesta riippumatta marihuanan polttajien hengittämä tervan määrä ja imeytyneen hiilimonoksidin määrät ovat 3-5 kertaisia verrattuna tupakanpolttajiin. Tämä saattaa johtua siitä, että marihuanan käyttäjät vetävät savun syvemmälle henkeen ja pidättävät sitä pitempään keuhkoissa.
Pitkäaikainen seurantatutkimus marihuanan käytöstä peruskouluikäisten nuorten keskuudessa osoittaa, että käyttäjillä on huonompi saavutustaso, kuin niilä, jotka eivät käytä, he hyväksyvät helpommin poikkeavan käyttäytymisen, heidän keskuudessaan on enemmän rikollista käyttäytymistä ja aggressiota, enemmän kapinallisuutta, huonommat suhteet vanhempiensa kanssa ja enemmän yhteyksiä rikollisiin ja huumeita käyttäviin ystäviin.
Tutkimus osoittaa myös enemmän vihaa ja enemmän taantuvaa käytöstä (peukalon imemistä, pahan tuulen puuskia) vauva-ikäisillä, joiden vanhemmat käyttävät marihuanaa kuin niillä joiden vanhemmat eivät käytä.
Imettävä äiti joka käyttää marihuanaa välittää jonkun verran THC:tä vauvalle äidinmaidossaan. Tutkimus osoittaa, että äiti, joka käyttää marihuanaa rintaruokinnan ensimmäisen kuukauden aikana, voi vahingoittaa lapsen motorista kehittymistä (lihasliikkeiden hallinta).
Lisätietoa kannabiksesta
Marihuanan pääasiallinen aktiivinen kemikaali on THC (delta-9-tetrahydrocannabinol). Vuonna 1988 havaittiin, että tiettyjen hermosolujen kuorikerros sisälsi proteiinin reseptoreja, jotka sitoivat THC:tä. Kiinnityttyään kunnolla, THC aloittaa sarjan solureaktioita, jotka johtavat pilveen, jonka käyttäjät kokevat polttaessaan marihuanaa. Käytön lyhytaikaisia vaikutuksia ovat mm. ongelmat muistin ja oppimisen kanssa, vääristyneet aistimukset, vaikeudet ajatella ja ratkoa ongelmia, koordinaatiokyvyn menetys, nopeutunut pulssi, levottomuus ja paniikkikohtaukset.
Tiedemiehet ovat todenneet, että perinnöllisyydellä voi olla vaikutusta siihen kokeeko yksilö positiivisia vai negatiivisia aistimuksia poltettuaan marihuanaa. Tuore tutkimus osoitti, että miespuolisilla identtisillä kaksosilla, oli samankaltaisia reaktioita marihuanaa käytettäessä paljon todennäköisemmin kuin ei-identtisillä kaksosilla, mikä viittaisi siihen, että näillä aistimuksilla olisi geneettistä perustaa. Identtisillä kaksosilla kaikki geenit ovat yhteisiä ja ei-identtisillä kaksosilla noin puolet. Tärkeä vaikutus huomattiin olevan myös ympäristöllisillä tekijöillä, kuten marihuanan saatavuudella, odotuksilla siitä, kuinka huume tulisi heihin vaikuttamaan, ystävien ja sosiaalisten kontaktien vaikutuksella, sekä muilla tekijöillä, jotka olisivat erilaisia identtisille kaksosille. Kuitenkin todettiin lisäksi, että kaksosten jakamalla ympäristöllä tai perheympäristöllä ennen 18-vuoden ikää ei ollut mitään huomattavaa vaikutusta heidän marihuanasta saamiinsa reaktioihin.
Terveydelliset vaarat
Marihuanan vaikutukset aivoihin
Tutkijat ovat todenneet, että THC muuttaa tapaa, jolla aisti-informaatio tulee aivolisäkkeeseen ja sitä miten aivolisäke sitä käsittelee. Aivolisäke on aivojen rakenteen osa, joka on ratkaisevan tärkeä oppimisen, muistin ja emootioihin sekä motivaatioihin liittyvien aistikokemusten kannalta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että THC tukahduttaa aivolisäkkeessä olevien informaationkäsittely neuronien ja hermosäikeiden toimintaa. Lisäksi tutkijat ovat myös todenneet myös aivolisäkkeestä riippuvaisten opittujen käyttäytymismallien myös rappeutuvanTuoreet tutkimustulokset osoittavat myös pitkäaikaisen marihuanan käytön aiheuttavan aivoissa samankaltaisia muutoksia, kuin ne joita on todettu kovien huumeiden pitkäaikaiskäytön jälkeen.
Vaikutukset keuhkoihin
Marihuanaa säännöllisesti polttavalla voi olla samantyyppisiä hengitysvaikeuksia kuin tupakanpolttajilla. Heillä saattaa olla päivittäistä yskää ja limaneritystä, kroonisen keuhkoputkentulehduksen oireita ja yleistä vilustumista. Marihuanan polton jatkaminen voi päätyä keuhkokudoksen epänormaaliin toimintaan, sen vahingoituttua tai tuhouduttua marihuanan savun vuoksi.THC-pitoisuudesta riippumatta marihuanan polttajien hengittämä tervan määrä ja imeytyneen hiilimonoksidin määrät ovat 3-5 kertaisia verrattuna tupakanpolttajiin. Tämä saattaa johtua siitä, että marihuanan käyttäjät vetävät savun syvemmälle henkeen ja pidättävät sitä pitempään keuhkoissa.
Vaikutukset pulssiin ja verenpaineeseen
Tuoreet havainnot osoittavat, että poltettaessa marihuanaa samanaikaisesti kokaiinin käytön kanssa, on mahdollisuus aiheuttaa vakavaa pulssin nopeutumista ja verenpaineen kohoamista. Eräässä tutkimuksessa kokeneille marihuanan ja kokaiinin käyttäjille annettiin yksistään marihuanaa, yksistään kokaiinia ja sitten molempia yhdessä. Kumpikin huume yksistään nautittuna tuotti oireita sydämelle ja verisuonistolle. Kun ne yhdistettiin, vaikutukset olivat suurempia ja kestivät pitempään. Tutkittavien pulssi nousi marihuanaa käytettäessä 29 lyönnillä minuutissa ja kokaiinilla 32 lyönnillä minuutissa. Kun huumeita annettiin yhdessä pulssi nousi 49 lyönnillä minuutissa ja tämä pulssin kohoaminen kesti pitkän aikaa. Huumeita annettiin testattavien istuessa paikoillaan. Normaaleissa olosuhteissa yksilö saattaa poltaa marihuanaa ja ruiskuttaa kokaiinia ja sitten tehdä jotain fyysisesti rasittavaa mikä saattaa merkittävästi lisätä sydämen ja verisuoniston ylikuormituksen riskiä.Runsaan marihuanan käytön vaikutukset oppimiseen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen
Opiskelijoilla tehty tutkimus osoitti, että tärkeimmät keskittymiseen, muistiin ja oppimiseen liittyvät kyvyt ovat heikkentyneet runsaasti marihuanaa käyttävien ihmisten keskuudessa, myös silloin, kun he ovat olleet vähintään 24 tuntia käyttämättä sitä. Tutkijat vertasivat 65 "suurkäyttäjää", jotka olivat mediaanina polttaneet marihuanaa 29 päivää 30:stä, ja 64 "pienkäyttäjää" jotka olivat polttaneet mediaanina yhtenä päivänä viimeisten 30 päivän aikana. Tarkoin valvotun 19-24 tuntia kestäneen raittiusajan jälkeen, jonka aikana käyttäjät pidättäytyivät marihuanasta ja muista laittomista huumeista sekä alkoholista, opiskelijoille tehtiin muutamia vakiotestejä, jotka mittasivat keskittymiskykyä, muistia ja oppimista. Pienkäyttäjiin verrattuna suurkäyttäjät tekijät enemmän virheitä ja heillä oli enemmän keskittymisvaikeuksia, vaikeuksia ympäristön havainnoimisessa, ja informaation rekisteröinnissä, prosessoinnissa ja käyttämisessä. Löydöt viittaavat siihen, että suurempi rappeutuminen suurkäyttäjien keskuudessa johtuu luultavasti marihuanan aiheuttamasta aivotoiminnan muutoksesta.Pitkäaikainen seurantatutkimus marihuanan käytöstä peruskouluikäisten nuorten keskuudessa osoittaa, että käyttäjillä on huonompi saavutustaso, kuin niilä, jotka eivät käytä, he hyväksyvät helpommin poikkeavan käyttäytymisen, heidän keskuudessaan on enemmän rikollista käyttäytymistä ja aggressiota, enemmän kapinallisuutta, huonommat suhteet vanhempiensa kanssa ja enemmän yhteyksiä rikollisiin ja huumeita käyttäviin ystäviin.
Tutkimus osoittaa myös enemmän vihaa ja enemmän taantuvaa käytöstä (peukalon imemistä, pahan tuulen puuskia) vauva-ikäisillä, joiden vanhemmat käyttävät marihuanaa kuin niillä joiden vanhemmat eivät käytä.
Vaikutukset raskauteen
Mikä tahansa väärinkäytetty huume tai lääke voi vaikuttaa äidin terveyteen raskauden aikana, ja tämä on aika, jolloin hänen tulisi pitää erityistä huolta itsestään. Huumeet voivat häiritä kunnollista ravinnon ja levon saantia, mikä voi vaikuttaa immuniteetti-järjestelmän hyvään toimintaan. Eräissä tutkimuksissa on todettu marihuanaa raskauden aikana käyttäneille äideille syntyneiden vauvojen olevan pienikokoisempia kuin ne, joiden äidit eivät käyttäneet huumetta. Yleisesti ottaen pienemmillä vauvoilla on todennäköisemmin terveydellisiä ongelmia.Imettävä äiti joka käyttää marihuanaa välittää jonkun verran THC:tä vauvalle äidinmaidossaan. Tutkimus osoittaa, että äiti, joka käyttää marihuanaa rintaruokinnan ensimmäisen kuukauden aikana, voi vahingoittaa lapsen motorista kehittymistä (lihasliikkeiden hallinta).
Riippuvuuden mahdollisuus
Huume on riipuvuutta aiheuttava, jos se aiheuttaa pakonomaista, usein hallitsematonta huumeen himoa, hankkimista ja käyttöä, vaikka negatiivisen terveyden ja sosiaalisten seurausten uhalla. Marihuana täyttää tämän kriteerin. Yhdysvalloissa yli 120.000 ihmistä hakee vuosittain hoitoa marihuanan ollessa heidän ensisijainen riippuvuuden aiheuttajansa. Lisäksi eläintutkimukset osoittavat marihuanan aiheuttavan fyysistä riipuvuutta, myös eräät ihmiset raportoivat vieroitusoireista.Käytön laajuus
Tulevaisuuden monitorointi -tutkimus (MTF) USA:
1991 | 1992 | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | |
Joskus käyttänyt | 10.2% | 11.2% | 12.6% | 16.7% | 19.9% | 23.1% | 22.6% |
Käyttänyt viimeisen vuoden aikana | 6.2 | 7.2 | 9.2 | 13.0 | 15.8 | 18.3 | 17.7 |
Käyttänyt viimeisen kuukauden aikana | 3.2 | 3.7 | 5.1 | 7.8 | 9.1 | 11.3 | 10.2 |
Käyttää päivittäin | 0.2 | 0.2 | 0.4 | 0.7 | 0.8 | 1.5 | 1.1 |
1991 | 1992 | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | |
Koskaan käyttänyt | 23.4% | 21.4% | 24.4% | 30.4% | 34.1% | 39.8% | 42.3% |
Käyttänyt viimeisen vuoden aikan | 16.5 | 15.2 | 19.2 | 25.2 | 28.7 | 33.6 | 34.8 |
Käyttänyt viimeisen kuukauden aikana | 8.7 | 8.1 | 10.9 | 15.8 | 17.2 | 20.4 | 20.5 |
Käyttää päivittäin | 0.8 | 0.8 | 1.0 | 2.2 | 2.8 | 3.5 | 3.7 |
1979 | 1985 | 1991 | 1992 | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | |
Koskaan käyttänyt | 60.4% | 54.2% | 36.7% | 32.6% | 35.3% | 38.2% | 41.7% | 44.9% | 49.6% |
Käyttänyt viimeisen vuoden aikana | 50.8 | 40.6 | 23.9 | 21.9 | 26.0 | 30.7 | 34.7 | 35.8 | 38.5 |
Käyttänyt viimeisen kuukauden aikana | 36.5 | 25.7 | 13.8 | 11.9 | 15.5 | 19.0 | 21.2 | 21.9 | 23.7 |
Käyttää päivittäin | 10.3 | 4.9 | 2.0 | 1.9 | 2.4 | 3.6 | 4.6 | 4.9 | 5.8 |
Kansallinen huumeiden käyttöä koskeva ruokakuntatutkimus (NHSDA)
Marijuana on edelleen eniten käytetty laiton huume Yhdysvalloissa. Vuonna 1995 arvioitiin 2,4 miljoonan ihmisen aloittaneen marihuanan käyttö. Vuoden 1996 NHSDA:n tietojen mukaan 68,6 miljoonaa yli 12-vuotiasta yhdysvaltalaista (32%) on kokeillut marihuanaa ainakin kerran elämässään ja lähes 18,4 miljoonaa (8,6%) on käyttänyt sitä viimeisen vuoden aikana. Vuonna 1985 56,5 miljoonaa (29,4%) oli kokeillut marihuanaa ainakin kerran ja 26,1 miljoonaa (13,6%) oli käyttänyt sitä viimeisen vuoden aikana.Lisätietoa kannabiksesta
perjantai 3. huhtikuuta 2015
Onko semanttis-pragmaattisella kielihäiriöllä ja Aspergerin oireyhtymällä yhteys?
/Tuomol blogissaan madeinlahti.blogspot.com:
Olen vuosia yrittänyt
etsiä parempaa tietoa lasten neurologisista ongelmista, erityisesti
semanttis-pragmaattisesta kielihäiriöstä (aiemmin
semanttis-pragmaattinen dysfasia). 2009 syksyllä löysin kirjan Kids in the Syndrome Mix,
joka käsittelee monipuolisesti eri lasten neurologisia ongelmia. Harmi
ettei kirjaa ole saatavilla suomeksi, sillä kirjassa on paljon hyvää
tietoa.
Nettiä selaillessani löysin sattumalta Mark Huttenin ylläpitämän Asperger-aiheisen sivuston www.myaspergerschild.com, jossa yhdessä artikkelissa oli käsitelty semanttis-pragmaattisen kielihäiriön (SPD tai SPLD on käytettyjä lyhenteitä) yhteyttä Aspergerin oireyhtymään. SPLD:ssä kun on monia yhteneväisyyksiä AS:n piirteisiin ja rajaa onkin osittain melko vaikea näiden välillä vetää. Pyyntöni julkaista käännös artikkelista omassa blogissani on julkaistu ko. sivustolla, joten teen nyt oletuksen että olen saanut luvan kyseisen käännöksen tekemiseen ja julkaisemiseen.
En ole ammattilainen, joten en voi olla varma tekstin ja sen sisällön oikeellisuudesta. Omasta käytännön kokemuksesta voisin kuitenkin sanoa, että teksti kuvaa SPLD:n erittäin hyvin, sillä minä tunnistan tekstistä hyvin oman lapseni ominaisuuksia. Toivon että teksti auttaa muitakin ymmärtämään paremmin semanttis-pragmaattista kielihäiriötä.
Yhteys semanttis-pragmaattisen kielihäiriön ja Aspergerin oireyhtymän välillä
Alkuperäinen artikkeli osoitteessa http://www.myaspergerschild.com/2009/08/connection-between-semantic-pragmatic.html
Käännös julkaistu blogissa http://madeinlahti.blogspot.com/2011/04/onko-semanttis-pragmaattisella.html
sunnuntai 15. maaliskuuta 2015
Yhteistoiminnallinen oppiminen
Erityisoppilaitoksessa
opiskelu on yhteistoiminnallista vaikka kullakin opiskelijalla on omat
virallisesti HOJKSiin kirjatut henkilökohtaiset tavoitteet. Oppiminen on
yksilöllinen tapahtuma eikä yksilöiden välinen kilpailu. Täällä ei
vertailla opiskelijoiden välisiä oppimistuloksia, vaan jokainen
opiskelija etenee omien tavoitteidensa mukaan.
Muuttuva tieto
Koulumaailmassa tieto koetaan usein pysyvänä totuutena, joka voidaan oppia koulukirjoista ulkoa. Yksilöiden välisestä vuorovaikutuksesta koeta olevan hyötyä oppimiselle. Yhteistoiminnallisen oppiminen perustuu ajatukseen, jonka mukaan tieto on jatkuvasti muuttuvaa ja kehittyvää. Yhtä totuuta ei ole. Toimintatapoja ja kulttuureeja on monia. Vaikka päämäärä on yhteinen, siihen voidaan päästä monella eri tavalla. Erilaisuus ryhmässä ei ole heikkous vaan voimavarana. Viestintä-alalla samankaltaisuus hukkuu, mutta erilaisuus näkyy.
Uuden tiedon omaksumisessa on otettava huomioon oppijan aikaisemmat kokemukset, tiedot ja taidot, jotka muuttuvat uuden oppimisen myötä. Oppiminen on tehokkaampaa vuorovaikutuksessa muiden oppijoiden kanssa, koska tällöin opittavista ilmiöistä ja asioista saadaan monipuolisempi kuva, opitaan toinen toiselta. Kokemus osioittaa, että tietoa ei kannata pantata, sillä neuvomalla kaveria oppii itse enemmän.
Tämän päivän maailamssa tieto muuttuu ja kehittyy mikä näkyy varsinkin viestintäalalla. Kukaan ei hallitse kaikkea sitä tietoa, mitä alan töissä tarvitaan. Suuri osa oppimisesta tapahtuu työssäoppimisessa. Se on myös erinomainen väylä työelämään. Opettaja ei ole tiedon auktoriteetti vaan luotsi oppimisprosessissa. Myös opettajille järjestetään työssäoppimisjaksoja ammattitaidon päivittämiseen.
Lähteet:
Keltikangas-järvinen, Liisa (2010), Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. helsinki: WSOY
Sahlberg, P. & Leppilampi, A. (1994). Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki: Yliopistopaino.
Muuttuva tieto
Koulumaailmassa tieto koetaan usein pysyvänä totuutena, joka voidaan oppia koulukirjoista ulkoa. Yksilöiden välisestä vuorovaikutuksesta koeta olevan hyötyä oppimiselle. Yhteistoiminnallisen oppiminen perustuu ajatukseen, jonka mukaan tieto on jatkuvasti muuttuvaa ja kehittyvää. Yhtä totuuta ei ole. Toimintatapoja ja kulttuureeja on monia. Vaikka päämäärä on yhteinen, siihen voidaan päästä monella eri tavalla. Erilaisuus ryhmässä ei ole heikkous vaan voimavarana. Viestintä-alalla samankaltaisuus hukkuu, mutta erilaisuus näkyy.
Uuden tiedon omaksumisessa on otettava huomioon oppijan aikaisemmat kokemukset, tiedot ja taidot, jotka muuttuvat uuden oppimisen myötä. Oppiminen on tehokkaampaa vuorovaikutuksessa muiden oppijoiden kanssa, koska tällöin opittavista ilmiöistä ja asioista saadaan monipuolisempi kuva, opitaan toinen toiselta. Kokemus osioittaa, että tietoa ei kannata pantata, sillä neuvomalla kaveria oppii itse enemmän.
Tämän päivän maailamssa tieto muuttuu ja kehittyy mikä näkyy varsinkin viestintäalalla. Kukaan ei hallitse kaikkea sitä tietoa, mitä alan töissä tarvitaan. Suuri osa oppimisesta tapahtuu työssäoppimisessa. Se on myös erinomainen väylä työelämään. Opettaja ei ole tiedon auktoriteetti vaan luotsi oppimisprosessissa. Myös opettajille järjestetään työssäoppimisjaksoja ammattitaidon päivittämiseen.
Lähteet:
Keltikangas-järvinen, Liisa (2010), Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. helsinki: WSOY
Sahlberg, P. & Leppilampi, A. (1994). Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki: Yliopistopaino.
lauantai 14. maaliskuuta 2015
Piilo-opetussuunnitelma
Piilo-opetussuunnitelma
tarkoittaa kirjoittamattomia sosiaalisen vuorovaikutuksen sääntöjä,
joita noudatetaan vaikka niitä ei ole opetettukaan. Laajasti siihen
kuuluu miten pukeudutaan, toimitaan ja
reagoidaan erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Mitä tehdä ja milloin, kelle puhua ja kuinka, mistä asioista pitää huolehtia ja mistä ei tarvitse välittää jne.
Koulun piilo-opetussuunnitelmaan kuuluu
• Tuntea opettajan odotukset
• Miten käyttäytyä milläkin oppitunnilla
• Kehen koulukaveriin voi luottaa ja ketä varoa
• Hyvän käytöksen salaisuus
• Huonon käytöksen tunnistaminen
Sekä kouluissa että työpaikoilla on kirjoittamattomat sääntönsä eli piilo-opetussuunnitelma. Uusien opiskelijoiden ja työntekijöiden oletetaan oppivan ja hallitsevan piilo-opetussuunnitelma lyhyessäm ajassa ilman että se erikseen heille opetetaan. Autismin kirjon oppijoille uuden työympäristön piilo-opetussuunnitelmaa on usein kuitenkin vaikea ymmärtää.
Keltikangas-järvinen, Liisa (2010), Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. helsinki: WSOY
Sahlberg, P. & Leppilampi, A. (1994). Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki: Yliopistopaino.
reagoidaan erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Mitä tehdä ja milloin, kelle puhua ja kuinka, mistä asioista pitää huolehtia ja mistä ei tarvitse välittää jne.
Koulun piilo-opetussuunnitelmaan kuuluu
• Tuntea opettajan odotukset
• Miten käyttäytyä milläkin oppitunnilla
• Kehen koulukaveriin voi luottaa ja ketä varoa
• Hyvän käytöksen salaisuus
• Huonon käytöksen tunnistaminen
Sekä kouluissa että työpaikoilla on kirjoittamattomat sääntönsä eli piilo-opetussuunnitelma. Uusien opiskelijoiden ja työntekijöiden oletetaan oppivan ja hallitsevan piilo-opetussuunnitelma lyhyessäm ajassa ilman että se erikseen heille opetetaan. Autismin kirjon oppijoille uuden työympäristön piilo-opetussuunnitelmaa on usein kuitenkin vaikea ymmärtää.
Keltikangas-järvinen, Liisa (2010), Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. helsinki: WSOY
Sahlberg, P. & Leppilampi, A. (1994). Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki: Yliopistopaino.
perjantai 13. maaliskuuta 2015
Muutosvastarinta
Siirryttäessä
yksin oppimisen kulttuurista kohti yhdessäoppimisen kulttuuria, pitää
tiedostaa ja sopia yhteiset periaatteet, jotka sallivat keskustelun,
kysymisen ja toinen toisensa auttamisen.
Muutosvastarintaa voi esiintyä erityisesti silloin, kun sovituista säännöistä ei pidetä kiinni tai niiden soveltamista ei aktiivisesti seurata.
Uuden toimintakulttuurin omaksumista voidaan ohjata ja vahvistaa arvioimalla rakentavasti ryhmänsä, omaa ja opettajan toimintaa palautekeskustelussa.
Arviointiin tulisi aina sisältää myös kehittämisehdotus, miten toimintaa edistetään.
Lähteet
Keltikangas-järvinen, Liisa (2010), Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. helsinki: WSOY
Sahlberg, P. & Leppilampi, A. (1994). Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki: Yliopistopaino.
Muutosvastarintaa voi esiintyä erityisesti silloin, kun sovituista säännöistä ei pidetä kiinni tai niiden soveltamista ei aktiivisesti seurata.
Uuden toimintakulttuurin omaksumista voidaan ohjata ja vahvistaa arvioimalla rakentavasti ryhmänsä, omaa ja opettajan toimintaa palautekeskustelussa.
Arviointiin tulisi aina sisältää myös kehittämisehdotus, miten toimintaa edistetään.
Keltikangas-järvinen, Liisa (2010), Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. helsinki: WSOY
Sahlberg, P. & Leppilampi, A. (1994). Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki: Yliopistopaino.
torstai 12. maaliskuuta 2015
Miten selviät sosiaalisissa tilanteissa
- • Tule luokkaan tai työpaikalle ajoissa
- • Jos opettaja köhisee tai selvittää ääntään, niin hän haluaa puhua
- • Katso silmiin puhujaa jotta hän tietää, että kuuntet
- • Älä kysy kuin muutama kysymys tunnin aikana
- • Pysy omassa ryhmässäsi ryhmätyön aikana
- • Jokaisella opettajalla on omat sääntönsä – älä kutsu häntä puolueelliseksi
- • Kuuntele, kun opettaja antaa tehtävän – hoida omat asiasi sen jälkeen
- • Älä keskeytä puhujaa, ellei hän anna siihen tilaisuutta
- • Älä jauha purukumia tunnilla
- • Huomaa miten opettaja toimii vaihtaessaan aihetta
- • Jos välität viestilapun, tee se huomaamatta
- • Pidä kotiasiat omana tietonasi
- • Älä töherrä kirjaasi vaikka muut niin tekisi, käytä mieluummin erillistä paperia
- • Pane kynän tuppi kiinni käytön jälkeen
- • Järjestä tavarasi tunnin päättyessä
- • Sovita äänenkorkeutesi luokan melutasoon
- • Kun opettaja pyytää hiljentymään – lopeta puhuminen
- • Nosta kätesi pystyyn, kun haluat puhua
- • Nosta kätesi vasta kun opettaja pitää tauon
- • Virheitä saa tehdä – sitä varten on kumi
- • Jos joku asia häiritsee, niin ota asia esille ja selitä miksi se häiritsee
- • Jos joku asia epäonnistuu, ei se kaada koko päivää
- • Kun jollakin toisella on ongelma, ei ole aika ottaa esille omia asioita
- • Kun seisot jonossa pidä riittävästi etäisyyttä
- • Älä koskettele muita
- • Kokeile oppimiasi uusia taitoja asioita tehtäviä suoritettaessa
- • Pysy hiljaa muodollisissa tilaisuuksissa
- • Älä juoksentele sisätiloissa
- • Koetilanteissa keskity omaan työhösi
- • Kun luet itseksesi. älä käytä ääntä
- • Vältä väkivaltaisten ajatusten ilmaisua
- • Jos opettaja ojentaa sinua, usko häntä tai olet vaikeuksissa
keskiviikko 11. maaliskuuta 2015
Hyvä vuorovaikutus on huomaamatonta
Kun ihmisten välinen vuorovaikutus toimii hyvin sitä ei huomaa.
Tällainen avoin ja monipuolinen vuorovaikutus merkitsee tasa-arvoista
keskustelemista ja kuuntelemista. Vasta ristiriitatilanteet tuovat
vuorovaikutusongelmat esiin. Ristiriidat eivät ole huono asia, vaan
kuuluvat kehitykseen. Kun vuorovaikutus ei toimi ja mennään
henkilökohtaisuuksiin on vaikeaa löytää ongelman ydin. Solmut aukeaa kun
asian käsittely siirtyy viestin tuojasta asian sisältöön
Vuorovaikutus on kaiken oppimisen ja sosiaalisten taitojen ydin. Vuorovaikutustaiojen oppiminen alkaa kun vastasyntynyt vauva kohtaa äitinsä. Ihmisen kasvu merkitsee vuorovaikutustaitojen oppimista. Niitä ei yleensä tarvitse opettaa, vaan ne opitaan sosiaalisen kanssakäymisen yhteydessä.
Vuorovaikutustilanteissa opimme ymmärtämään mitä toinen ihminen ajattelee meistä ja me hänestä. Toisen osapuolen kautta opimme ymmärtämään myös itseämme. Opimme sosiaaliset taidot siitä, miten muut reagoivat käytökseemme. Sosiaalisten taitojen oppiminen on sekä yksilöllistä, että kulttuuriin sidottua. Sosiaalisuus sen sijaan on yksilöllinen ominaisuus.
Keltikangas-järvinen, Liisa (2010), Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. helsinki: WSOY
Sahlberg, P. & Leppilampi, A. (1994). Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki: Yliopistopaino.
Vuorovaikutus on kaiken oppimisen ja sosiaalisten taitojen ydin. Vuorovaikutustaiojen oppiminen alkaa kun vastasyntynyt vauva kohtaa äitinsä. Ihmisen kasvu merkitsee vuorovaikutustaitojen oppimista. Niitä ei yleensä tarvitse opettaa, vaan ne opitaan sosiaalisen kanssakäymisen yhteydessä.
Vuorovaikutustilanteissa opimme ymmärtämään mitä toinen ihminen ajattelee meistä ja me hänestä. Toisen osapuolen kautta opimme ymmärtämään myös itseämme. Opimme sosiaaliset taidot siitä, miten muut reagoivat käytökseemme. Sosiaalisten taitojen oppiminen on sekä yksilöllistä, että kulttuuriin sidottua. Sosiaalisuus sen sijaan on yksilöllinen ominaisuus.
Keltikangas-järvinen, Liisa (2010), Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. helsinki: WSOY
Sahlberg, P. & Leppilampi, A. (1994). Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki: Yliopistopaino.
tiistai 10. maaliskuuta 2015
Yhteistoiminnallinen oppiminen
Kun sosiaalisissa taidoissa esiintyy puutteita
niitä voidaan oppia yhteistoiminnallisen oppimisen avulla. Varsinkin
erityisopetuksessa pyritään vahvistamaan sosiaalisia taitoja
yhteistoiminnallisen oppimisen avulla.
Sosiaalisuus ei merkitse hyviä sosiaalisia taitoja.Kun sosiaaliset taidot on puutteeliset syytetään helposti puhujaa, näkemättä itse asiaa, josta ristiriita syntyy. Hyvä vuorovaikutus merkitsee, että puhutaan asiasta eikä ihmisestä. Tällöin ei synny hedelmätöntä "juupas-eipäs" kiistelyä ja osapuolet voivat kiihkottomasti tarkastella asiaa rakentavasti ulkopuolelta henkilökohtaistamatta asiaa, joka halutaan ratkaista.
Vuorovaikutustaitojen oppiminen on osa kaikkea oppimista, mutta erityiseti viestintäalalla nämä taidot kuuluvat olennaisena osa ammattia ja opitaan oppilaitoksen toimintakulttuurin sisällä oppimitunneiilla ja työssäoppimisen yhteydessä. Oppilaitokskulttuurin avoin ja läpinäkyvä vuorovaikutus on edellytys laadukkaan yhteistoiminnallisen oppimisen toteutumiselle.
Keltikangas-järvinen, Liisa (2010), Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. helsinki: WSOY
Sahlberg, P. & Leppilampi, A. (1994). Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki: Yliopistopaino.
Sosiaalisuus ei merkitse hyviä sosiaalisia taitoja.Kun sosiaaliset taidot on puutteeliset syytetään helposti puhujaa, näkemättä itse asiaa, josta ristiriita syntyy. Hyvä vuorovaikutus merkitsee, että puhutaan asiasta eikä ihmisestä. Tällöin ei synny hedelmätöntä "juupas-eipäs" kiistelyä ja osapuolet voivat kiihkottomasti tarkastella asiaa rakentavasti ulkopuolelta henkilökohtaistamatta asiaa, joka halutaan ratkaista.
Vuorovaikutustaitojen oppiminen on osa kaikkea oppimista, mutta erityiseti viestintäalalla nämä taidot kuuluvat olennaisena osa ammattia ja opitaan oppilaitoksen toimintakulttuurin sisällä oppimitunneiilla ja työssäoppimisen yhteydessä. Oppilaitokskulttuurin avoin ja läpinäkyvä vuorovaikutus on edellytys laadukkaan yhteistoiminnallisen oppimisen toteutumiselle.
Keltikangas-järvinen, Liisa (2010), Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. helsinki: WSOY
Sahlberg, P. & Leppilampi, A. (1994). Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki: Yliopistopaino.
maanantai 9. maaliskuuta 2015
Assikulttuurit edistää vuorovaikutusta
Nuorelta ihmiseltä odotetaan sosialisoitumista. Muutoin hän
leimautuu oudoksi. Oudot hakeutuvatkin outojen seuraa. Tähän Internet on
tuonut uudet mahdollisuudet.
Aikuisuuden kynnyksellä autismikirjon ihmisiltä odotetaan sosiaalisuutta. Sosiaalisuus ja nuorten seura on kiinnostavaa, mutta tuottaa helposti pettymyksiä. Ihmettely on molemminpuolista. Miksi toinen ei halua tanssia kanssani. Miksi tutustumisyritykseni tulkitaan väärin. Toisen tarkoitus ei ole olla tungettelevainen tai agressiivinen.
Ei ole ihme, jos sosiaaliset väärinkäsitykset johtavat autismikirjon ihmisen erakoitumiseen. Sosialisoitumiseen on internet ja SOME tuoneet uudsia mahdollisuuksia. Siinä ei sosiaaliset taidot painotu samalla tavalla kuin henkilökohtaisessa kontaktissa.
Mutta ongelmansa on myös SOME:ssa. Aina ei vastapuolta tulkita oikein ja tulee vääriä odotuksia ja niiden myötä myös pettymykset on lisääntyneet. Toisaalta kansainväliset yhteydet voivat olla palkitsevia, sillä toisen kulttuurin ihmiseltä ei odoteta samoja vuorovaikutustaitoja, kuin omassa maassa.
Autism Network International (ANI, http://www.ani.ac) oli ensimmäisiä autismikirjon ihmisten luomia kansainvälisiä kohtauspaikkoja verkossa. Se järjestää autismikirjon ihmisten tapaamisia myös verkon ulkopuolella. Autismikirjon ihmisten verkkoyhteyksistä ja verkkoyhteisöjen tapaamisista on syntynyt monia erilaisia autismikirjon alakulttuureja eri puolille planeettaa.
Aikuisuuden kynnyksellä autismikirjon ihmisiltä odotetaan sosiaalisuutta. Sosiaalisuus ja nuorten seura on kiinnostavaa, mutta tuottaa helposti pettymyksiä. Ihmettely on molemminpuolista. Miksi toinen ei halua tanssia kanssani. Miksi tutustumisyritykseni tulkitaan väärin. Toisen tarkoitus ei ole olla tungettelevainen tai agressiivinen.
Ei ole ihme, jos sosiaaliset väärinkäsitykset johtavat autismikirjon ihmisen erakoitumiseen. Sosialisoitumiseen on internet ja SOME tuoneet uudsia mahdollisuuksia. Siinä ei sosiaaliset taidot painotu samalla tavalla kuin henkilökohtaisessa kontaktissa.
Mutta ongelmansa on myös SOME:ssa. Aina ei vastapuolta tulkita oikein ja tulee vääriä odotuksia ja niiden myötä myös pettymykset on lisääntyneet. Toisaalta kansainväliset yhteydet voivat olla palkitsevia, sillä toisen kulttuurin ihmiseltä ei odoteta samoja vuorovaikutustaitoja, kuin omassa maassa.
Autism Network International (ANI, http://www.ani.ac) oli ensimmäisiä autismikirjon ihmisten luomia kansainvälisiä kohtauspaikkoja verkossa. Se järjestää autismikirjon ihmisten tapaamisia myös verkon ulkopuolella. Autismikirjon ihmisten verkkoyhteyksistä ja verkkoyhteisöjen tapaamisista on syntynyt monia erilaisia autismikirjon alakulttuureja eri puolille planeettaa.
sunnuntai 8. maaliskuuta 2015
Assinainen
Ulkoinen olemus
|
Lahjakkuus
|
Tunne-elämä
|
Sosiaalisuus
|
Pukeutuu käytännöllisesti / mukavasti (aistiherkkyys)
Helppohoitoinen kampaus
Omaperäinen maku
Nuorekas olemus
(käytös ja maku)
Ilmekkäämpi kuin assimies
Sukupuoli ei korostu
(poikatyttö)
Neutraali identiteetti
Pitää lukemisesta ja elokuvista (scifi/fantasia )
Stressihoitona säännöt (tarkat tavat)
|
Lapsena ujo, aistiherkkä
Menestyy koulussa vaikka myös oppimisvaikeuksia.
Taiteellisuus, musikaalisuus
Erityislahjakkuutta
Erityismielenkiinnon kohteita
Itseoppinut
Vahvoja mielenkiinnon kohteita
Kekseliäisyyttä, luovuutta
Sopivat opinnot vaikea löytää
Pätkätyöläinen vastoin tahtoa
Hidas päätöksenteko
Sanalliset ohjeet vaikeita
Ohjeet pitää vääntää “rautalangasta”
|
Kypsymätöntä ja herkkää
Pelokkuutta ja
Puhuu tunteistaan helpommin kuin assimies
Vahvoja aistiherkkyyksiä
Vahvoja ruokaherkkyyksiä
Herkkyys lääkitykselle
Yliherkkyys kemikaaleille
Ruoansulatusvaikeudet
Rauhoittuu heiluttelemalla raajojaan, kehoaan
Rauhoittaa itseään hyräilemällä, liikkumalla, tanssilla
Tulistuu ja huutaa helposti pikkuasioistakin
Vihaa väärinymmärrystä ja epäoikeudenmukaisuutta
Mykistyy stressistä ja mielipahasta
|
Väärinymmärretty
Näyttää kylmältä ja itsekeskeiseltä
Puhuu mielellään mielenkiinnon kohteistaan
Voi olla ujo ja puhumaton
Vaikenee stressaavissa sosiaalisissa tilanteissa
Viihtyy kotona
Ystävättäriä vähän
Ei nauti yhteisshoppailusta
Saattaa olla ystävä lapsuudessa, mutta harvoin aikuisena
Viihtyy yksin tai kestosuhteessa
Sosiaalisen ja aistiherkkyyden johdosta parisuhde on vaikea löytää
Lemmikin kanssa viihtyy paremmin
|
Aiheesta lisää tässä linkissä
perjantai 6. maaliskuuta 2015
Puhutaan asiaa
Hyvään vuorovaikutusta on se kun puhutaan asiaa. Siihen ei kuulu ihmisen ominaisuuksien arvostelu ja perusteeton kritiikki.
Vuorovaikutustaitoja ei opita ristiriitatilanteita välttämällä, vaan pysähtymällä aina ongelman synnyttyä analysoimaan avoimesti yhdessä mistä on kyse. Jos asianomainen itse ei huomaa, tulehtunutta tilannetta, pitää olla valmis ottamaan vastaan opettajan ohjausta.
Ristiriitojen ratkaisua harjoitssellaan ja oppimistehtävien avulla: "Media-assistentin työ on ongelien ratkaisua". Media-alalla tärkeää on hyvät vuorovaikutustaidot ja omien vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Eri tehtävät vaativat erilaisia vuorovaikutustaitoja.
Assistentin tehtävät vaatii usein hyviä sosiaalisia taitoja. Mutta esimerkiksi tallennetuotannon piiristä löytyy tehtäviä joissa hyvät sosiaaliset taidot eivät ole yhtä tärkeitä kuin esimerkiksi uutistyössä.
Mitä suuremmassa ryhmässä työskennellään, sitä parempia vuorovaikutuksen taitoja tarvitaan. Yhteistoiminnallinen oppiminen on hyvä aloittaa parityöskentelystä ja pikkuhiljaa suurentaa pienryhmän kokoa.
Valokuva-assistentti toimii usein valokuvaajan parina. Videotyössä ryhmän koko on usein 2-5 henkeä. Oppilaitos antaa hyvän mahdollisuuden harjoitella omia vuorovaikutus- ja ryhmätyön taitoja. Vaikka ryhmätyöt on haasteellisia, kannattaa nämä oppimistilanteet hyödyntää turvallisessa ympäristössä.
Lähteet:
Keltikangas-järvinen, Liisa (2010), Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. helsinki: WSOY
Sahlberg, P. & Leppilampi, A. (1994). Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki: Yliopistopaino.
Vuorovaikutustaitoja ei opita ristiriitatilanteita välttämällä, vaan pysähtymällä aina ongelman synnyttyä analysoimaan avoimesti yhdessä mistä on kyse. Jos asianomainen itse ei huomaa, tulehtunutta tilannetta, pitää olla valmis ottamaan vastaan opettajan ohjausta.
Ristiriitojen ratkaisua harjoitssellaan ja oppimistehtävien avulla: "Media-assistentin työ on ongelien ratkaisua". Media-alalla tärkeää on hyvät vuorovaikutustaidot ja omien vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Eri tehtävät vaativat erilaisia vuorovaikutustaitoja.
Assistentin tehtävät vaatii usein hyviä sosiaalisia taitoja. Mutta esimerkiksi tallennetuotannon piiristä löytyy tehtäviä joissa hyvät sosiaaliset taidot eivät ole yhtä tärkeitä kuin esimerkiksi uutistyössä.
Mitä suuremmassa ryhmässä työskennellään, sitä parempia vuorovaikutuksen taitoja tarvitaan. Yhteistoiminnallinen oppiminen on hyvä aloittaa parityöskentelystä ja pikkuhiljaa suurentaa pienryhmän kokoa.
Valokuva-assistentti toimii usein valokuvaajan parina. Videotyössä ryhmän koko on usein 2-5 henkeä. Oppilaitos antaa hyvän mahdollisuuden harjoitella omia vuorovaikutus- ja ryhmätyön taitoja. Vaikka ryhmätyöt on haasteellisia, kannattaa nämä oppimistilanteet hyödyntää turvallisessa ympäristössä.
Lähteet:
Keltikangas-järvinen, Liisa (2010), Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. helsinki: WSOY
Sahlberg, P. & Leppilampi, A. (1994). Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki: Yliopistopaino.
keskiviikko 4. maaliskuuta 2015
Vuorovaikutustaitoja ei opita maton alle lakaisemalla
Avoin ja monipuolinen vuorovaikutus vaatii luottamuksen lisäksi hyviä vuorovaikutustaitoja. Niitä pitää harjoitella ja harjoittaa arjen aidoissa vuorovaikutustilanteissa.
Vuorovaikutustaitoihin kuuluvat
* selittäminen
* kuunteleminen
* kysyminen
* oman mielipiteen ilmaiseminen ja perusteleminen
* rakentava palaute
* loukkauksien välttäminen
* kehittämisehdotukset
* konkreettinen ehdotus toiminnan edistämiseksi
* oman mielipiteen ilmaiseminen ja perusteleminen
* yhteenvedon ja johtopäätösten tekeminen keskustelusta
* toisten kannustaminen ja tukeminen.
Lähteet
Keltikangas-järvinen, Liisa (2010), Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. helsinki: WSOY
Sahlberg, P. & Leppilampi, A. (1994). Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki: Yliopistopaino.
Vuorovaikutustaitoihin kuuluvat
* selittäminen
* kuunteleminen
* kysyminen
* oman mielipiteen ilmaiseminen ja perusteleminen
* rakentava palaute
* loukkauksien välttäminen
* kehittämisehdotukset
* konkreettinen ehdotus toiminnan edistämiseksi
* oman mielipiteen ilmaiseminen ja perusteleminen
* yhteenvedon ja johtopäätösten tekeminen keskustelusta
* toisten kannustaminen ja tukeminen.
Lähteet
Keltikangas-järvinen, Liisa (2010), Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. helsinki: WSOY
Sahlberg, P. & Leppilampi, A. (1994). Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki: Yliopistopaino.
Perinteisen ja yhteistoiminnallien oppiminen
Yhteistoiminnallisen
oppiminen vaatii itsetutkiskelua, paneutumista omiin arvoihin ja
asenteisiin, ryhmän normeihin (sääntöihin) ja rooleihin. Alla on
vertailtu, miten perinteisen ja yhteistoiminnallisen oppimisen normit
eroavat toisistaan.
* tee vain omat työsi
* älä välitä siitä, mitä muut tekevät
* älä neuvo muita
* älä pyydä toisilta apua
* kiinnitä huomio vain siihen, mitä opettaja tekee ja sanoo
* katso aina opettajaan päin luokassa
* ole hiljaa
Yhteistoiminnallisen oppimisen normit
* auta muita menestymään
* ole vastuussa itsesi lisäksi myös ryhmästäsi
* ota vastuu ryhmän tuotoksista, kerro muillekin ja kuuntele mitä muut sanovat
* kysy muiden mielipiteitä
* pyydä toisilta apua
* keskustele ja anna kaikkien sanoa sanottavansa
* osallistu yhteiseen toimintaan, katsekontakti toisten kanssa
* ole aktiivinen, puhu
Lähteet
* tee vain omat työsi
* älä välitä siitä, mitä muut tekevät
* älä neuvo muita
* älä pyydä toisilta apua
* kiinnitä huomio vain siihen, mitä opettaja tekee ja sanoo
* katso aina opettajaan päin luokassa
* ole hiljaa
Yhteistoiminnallisen oppimisen normit
* auta muita menestymään
* ole vastuussa itsesi lisäksi myös ryhmästäsi
* ota vastuu ryhmän tuotoksista, kerro muillekin ja kuuntele mitä muut sanovat
* kysy muiden mielipiteitä
* pyydä toisilta apua
* keskustele ja anna kaikkien sanoa sanottavansa
* osallistu yhteiseen toimintaan, katsekontakti toisten kanssa
* ole aktiivinen, puhu
Lähteet
- Keltikangas-järvinen, Liisa (2010), Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. helsinki: WSOY
- Sahlberg, P. & Leppilampi, A. (1994). Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki: Yliopistopaino.
tiistai 3. maaliskuuta 2015
Rakentava vuorovaikutus
Ilmapiiri ja yhteiset säännöt
Hyvä ilmapiiri ja luottamus oppilaiden kesken sekä oppiskelijoiden ja opettajan välillä on edellytys hyvän, rakentavan vuorovaikutuksen syntymiselle.
Luottamuksellisen ilmapiirin syntymisen edellytyksenä puolestaan ovat yhdessä sovitut yhteistoiminnallisen oppimiskulttuurin säännöt ja toimintatavat, joista myös pidetään kiinni.
Siirtyminen yksilöllisen oppimisen kulttuurista kohti yhdessäoppimista on hidas ja vaikea prosessi. Opettajan pitäisi toimia esimerkkinä: on tärkeää että opiskelijat kokevat opettajan haluavan kuunnella heitä.
1. vuorovaikutusta tukeva ilmapiiri ja säännöt
2. opiskelijoiden vuorovaikutustaitojen kehittäminen
2. opettajan ja opiskelijoiden välisen vuorovaikutuksen tukeminen
Lähteet:
Keltikangas-järvinen, Liisa (2010), Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. helsinki: WSOY
Sahlberg, P. & Leppilampi, A. (1994). Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki: Yliopistopaino.
Hyvä ilmapiiri ja luottamus oppilaiden kesken sekä oppiskelijoiden ja opettajan välillä on edellytys hyvän, rakentavan vuorovaikutuksen syntymiselle.
Luottamuksellisen ilmapiirin syntymisen edellytyksenä puolestaan ovat yhdessä sovitut yhteistoiminnallisen oppimiskulttuurin säännöt ja toimintatavat, joista myös pidetään kiinni.
Siirtyminen yksilöllisen oppimisen kulttuurista kohti yhdessäoppimista on hidas ja vaikea prosessi. Opettajan pitäisi toimia esimerkkinä: on tärkeää että opiskelijat kokevat opettajan haluavan kuunnella heitä.
1. vuorovaikutusta tukeva ilmapiiri ja säännöt
2. opiskelijoiden vuorovaikutustaitojen kehittäminen
2. opettajan ja opiskelijoiden välisen vuorovaikutuksen tukeminen
Lähteet:
Keltikangas-järvinen, Liisa (2010), Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. helsinki: WSOY
Sahlberg, P. & Leppilampi, A. (1994). Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki: Yliopistopaino.
maanantai 2. maaliskuuta 2015
Uuden kohtaaminen
Tullakseen toimeen
uudessa ympäristössä lapsen, nuoren tai aikuisen pitää ymmärtää
opettajan tai esimiehen persoonallisuus ja odotukset.
Useimmat ihmiset oppivat nämä uudessa paikassa jo viikossa. He opivat, kenen kanssa voi laskea leikkiä ja millaista leikkiä. Ketkä eivät oppilaiden tai alaistensa sutkauksia ymmärrä. Mikälaista työpanosta kukin opettaja tai pomo odottaa. Miten eri opettajat tai esimiehet pitävät sovituista aikatauluista kiinni.
Uudessa luokassa oppilaat oppivat kenenkään kertomatta milloin tunneilla voi kuiskata ja milloin pitää olla aivan hiljaa; kuka vaatii tarkkaa sääntöjen noudattamista kuka ei. Mutta autismin kirjon
oppijoille nämä asiat tuottaa vaikeuksia.
Piilo-opetussuunnitelma koulun ulkopuolella on monelle assille vielä vaikeampi. Voiko vieraiden kyytiin mennä? Bussin kuljettaja on vieras, mutta hänen kyytiinsä voi mennä. Entä tuntematon autoilija, joka pysähtyy tarjotakseen kyydin? Kaupan kassa on tuntematon, mutta hänen kanssaan
voi jutella. Entä puiston penkillä istuva tuntematon, joka tarjoaa kaljapullostaan huikkaa?
Useimmat ihmiset oppivat nämä uudessa paikassa jo viikossa. He opivat, kenen kanssa voi laskea leikkiä ja millaista leikkiä. Ketkä eivät oppilaiden tai alaistensa sutkauksia ymmärrä. Mikälaista työpanosta kukin opettaja tai pomo odottaa. Miten eri opettajat tai esimiehet pitävät sovituista aikatauluista kiinni.
Uudessa luokassa oppilaat oppivat kenenkään kertomatta milloin tunneilla voi kuiskata ja milloin pitää olla aivan hiljaa; kuka vaatii tarkkaa sääntöjen noudattamista kuka ei. Mutta autismin kirjon
oppijoille nämä asiat tuottaa vaikeuksia.
Piilo-opetussuunnitelma koulun ulkopuolella on monelle assille vielä vaikeampi. Voiko vieraiden kyytiin mennä? Bussin kuljettaja on vieras, mutta hänen kyytiinsä voi mennä. Entä tuntematon autoilija, joka pysähtyy tarjotakseen kyydin? Kaupan kassa on tuntematon, mutta hänen kanssaan
voi jutella. Entä puiston penkillä istuva tuntematon, joka tarjoaa kaljapullostaan huikkaa?
sunnuntai 1. maaliskuuta 2015
Miten selviät sosiaalisissa tilanteissa?
Ohessa on muutamia vinkkejä. Mitä mieltä olet niistä? Kerro omista selviytymiskeinoistasi!
Autismin kirjon ihmisillä sosiaalisten taitojen ongelmat ovat usein kaikkein ilmeisimpiä. Asiaankuuluvien sosiaalisten taitojen puute vaikuttaa niin ystävystymiseen kuin kiusatuksi tulemiseen yhtä lailla kuin toimeentuloon työkavereiden ja esimiesten kanssa.
Sosiaaliset taidot koostuu monitasoisista kirjoittamattomista sosiaalisista säännöistä. Sosiaaliset säännöt vaihtelee riippuen paikasta, tilanteesta, ihmisestä, iästä ja kulttuurista. Koska sama sääntö ei päde kaikissa tilanteissa, sosiaalisten taitojen hallinta on autismin kirjon ihmiselle erittäin haastavaa.
Tervehtiminen tuntuu pintapuolin hyvin helpolta taidolta. Tarkemmin sitä tutkimalla huomaamme senkin olevan erittäin vaativa taito. Kuinka tervehditään ystävää luokassa eroaa siitä miten hänet kohdataan ulkona tai diskossa. Aamun ensimmäinen tervehdys on erilainen kuin myöhemin päivällä. Tervehdykseen vaikuttaa myös se ketä tervehtii. Opettajaa tervehditään eri tavalla kuin opiskelukaveria tai hyvää ystävää.
Erityisesti koulussa on tärkeää hallita tiettyjä kirjoitettuja ja kirjoittamattomia sosiaalisia sääntöjä, jotka näyttävät tilanteesta riippuen olevan ristiriidassa keskenään.
Koulussa on tärkeää
• Sosiaalisen vuorovaikutuksen taidot
• Kirjottamattomien sosiaalisten sääntöjen ymmärtäminen
• Ymmärtää omat aistiherkkyydet ja vuorovaikutustaidot
• Kuinka ystävystytään
• Sosiaalisten tilanteiden analyysi
Autismin kirjon ihmisillä sosiaalisten taitojen ongelmat ovat usein kaikkein ilmeisimpiä. Asiaankuuluvien sosiaalisten taitojen puute vaikuttaa niin ystävystymiseen kuin kiusatuksi tulemiseen yhtä lailla kuin toimeentuloon työkavereiden ja esimiesten kanssa.
Sosiaaliset taidot koostuu monitasoisista kirjoittamattomista sosiaalisista säännöistä. Sosiaaliset säännöt vaihtelee riippuen paikasta, tilanteesta, ihmisestä, iästä ja kulttuurista. Koska sama sääntö ei päde kaikissa tilanteissa, sosiaalisten taitojen hallinta on autismin kirjon ihmiselle erittäin haastavaa.
Tervehtiminen tuntuu pintapuolin hyvin helpolta taidolta. Tarkemmin sitä tutkimalla huomaamme senkin olevan erittäin vaativa taito. Kuinka tervehditään ystävää luokassa eroaa siitä miten hänet kohdataan ulkona tai diskossa. Aamun ensimmäinen tervehdys on erilainen kuin myöhemin päivällä. Tervehdykseen vaikuttaa myös se ketä tervehtii. Opettajaa tervehditään eri tavalla kuin opiskelukaveria tai hyvää ystävää.
Erityisesti koulussa on tärkeää hallita tiettyjä kirjoitettuja ja kirjoittamattomia sosiaalisia sääntöjä, jotka näyttävät tilanteesta riippuen olevan ristiriidassa keskenään.
Koulussa on tärkeää
• Sosiaalisen vuorovaikutuksen taidot
• Kirjottamattomien sosiaalisten sääntöjen ymmärtäminen
• Ymmärtää omat aistiherkkyydet ja vuorovaikutustaidot
• Kuinka ystävystytään
• Sosiaalisten tilanteiden analyysi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Blogiarkisto
-
►
2016
(6)
- ► toukokuuta (2)
- ► tammikuuta (4)
-
▼
2015
(21)
- ▼ joulukuuta (4)
-
►
maaliskuuta
(14)
- Yhteistoiminnallinen oppiminen
- Piilo-opetussuunnitelma
- Muutosvastarinta
- Miten selviät sosiaalisissa tilanteissa
- Hyvä vuorovaikutus on huomaamatonta
- Yhteistoiminnallinen oppiminen
- Assikulttuurit edistää vuorovaikutusta
- Assinainen
- Puhutaan asiaa
- Vuorovaikutustaitoja ei opita maton alle lakaisemalla
- Perinteisen ja yhteistoiminnallien oppiminen
- Rakentava vuorovaikutus
- Uuden kohtaaminen
- Miten selviät sosiaalisissa tilanteissa?