TRANSLATE

sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Yhteistoiminnallinen oppiminen

Erityisoppilaitoksessa opiskelu on yhteistoiminnallista vaikka kullakin opiskelijalla on omat virallisesti HOJKSiin kirjatut henkilökohtaiset tavoitteet. Oppiminen on yksilöllinen tapahtuma eikä yksilöiden välinen kilpailu. Täällä ei vertailla opiskelijoiden välisiä oppimistuloksia, vaan jokainen opiskelija etenee omien tavoitteidensa mukaan.

Muuttuva tieto

Koulumaailmassa tieto koetaan usein pysyvänä totuutena, joka voidaan oppia koulukirjoista ulkoa. Yksilöiden välisestä vuorovaikutuksesta koeta olevan hyötyä oppimiselle. Yhteistoiminnallisen oppiminen perustuu ajatukseen, jonka mukaan tieto on jatkuvasti muuttuvaa ja kehittyvää. Yhtä totuuta ei ole. Toimintatapoja ja kulttuureeja on monia. Vaikka päämäärä on yhteinen, siihen voidaan päästä monella eri tavalla. Erilaisuus ryhmässä ei ole heikkous vaan voimavarana. Viestintä-alalla samankaltaisuus hukkuu, mutta erilaisuus näkyy.

Uuden tiedon omaksumisessa on otettava huomioon oppijan aikaisemmat kokemukset, tiedot ja taidot, jotka muuttuvat uuden oppimisen myötä. Oppiminen on tehokkaampaa vuorovaikutuksessa muiden oppijoiden kanssa, koska tällöin opittavista ilmiöistä ja asioista saadaan monipuolisempi kuva, opitaan toinen toiselta. Kokemus osioittaa, että tietoa ei kannata pantata, sillä neuvomalla kaveria oppii itse enemmän.

Tämän päivän maailamssa tieto muuttuu ja kehittyy mikä näkyy varsinkin viestintäalalla. Kukaan ei hallitse kaikkea sitä tietoa, mitä alan töissä tarvitaan. Suuri osa oppimisesta tapahtuu työssäoppimisessa. Se on myös erinomainen väylä työelämään. Opettaja ei ole tiedon auktoriteetti vaan luotsi oppimisprosessissa. Myös opettajille järjestetään työssäoppimisjaksoja ammattitaidon päivittämiseen.



Lähteet:

Keltikangas-järvinen, Liisa (2010), Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. helsinki: WSOY

Sahlberg, P. & Leppilampi, A. (1994). Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki: Yliopistopaino.

lauantai 14. maaliskuuta 2015

Piilo-opetussuunnitelma

Piilo-opetussuunnitelma tarkoittaa kirjoittamattomia sosiaalisen vuorovaikutuksen sääntöjä, joita noudatetaan vaikka niitä ei ole opetettukaan. Laajasti siihen kuuluu miten pukeudutaan, toimitaan ja
reagoidaan erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Mitä tehdä ja milloin, kelle puhua ja kuinka, mistä asioista pitää huolehtia ja mistä ei tarvitse välittää jne.

Koulun piilo-opetussuunnitelmaan kuuluu
• Tuntea opettajan odotukset
• Miten käyttäytyä milläkin oppitunnilla
• Kehen koulukaveriin voi luottaa ja ketä varoa
• Hyvän käytöksen salaisuus
• Huonon käytöksen tunnistaminen

Sekä kouluissa että työpaikoilla on kirjoittamattomat sääntönsä eli piilo-opetussuunnitelma. Uusien opiskelijoiden ja työntekijöiden oletetaan oppivan ja hallitsevan piilo-opetussuunnitelma lyhyessäm ajassa ilman että se erikseen heille opetetaan. Autismin kirjon oppijoille uuden työympäristön piilo-opetussuunnitelmaa on usein kuitenkin vaikea ymmärtää.

Keltikangas-järvinen, Liisa (2010), Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. helsinki: WSOY

Sahlberg, P. & Leppilampi, A. (1994). Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki: Yliopistopaino.




perjantai 13. maaliskuuta 2015

Muutosvastarinta

Siirryttäessä yksin oppimisen kulttuurista kohti yhdessäoppimisen kulttuuria, pitää tiedostaa ja sopia yhteiset periaatteet, jotka sallivat keskustelun, kysymisen ja toinen toisensa auttamisen.

Muutosvastarintaa voi esiintyä erityisesti silloin, kun sovituista säännöistä ei pidetä kiinni tai niiden soveltamista ei aktiivisesti seurata.

Uuden toimintakulttuurin omaksumista voidaan ohjata ja vahvistaa arvioimalla rakentavasti ryhmänsä, omaa ja opettajan toimintaa palautekeskustelussa.

Arviointiin tulisi aina sisältää myös kehittämisehdotus, miten toimintaa edistetään.


Lähteet

Keltikangas-järvinen, Liisa (2010), Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. helsinki: WSOY

Sahlberg, P. & Leppilampi, A. (1994). Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki: Yliopistopaino.

torstai 12. maaliskuuta 2015

Miten selviät sosiaalisissa tilanteissa

     Tässä muutamia niksejä selvitä sosiaalisissa tilanteissa.
    1. • Tule luokkaan tai työpaikalle ajoissa
    2. • Jos opettaja köhisee tai selvittää ääntään, niin hän haluaa puhua
    3. • Katso silmiin puhujaa jotta hän tietää, että kuuntet
    4. • Älä kysy kuin muutama kysymys tunnin aikana
    5. • Pysy omassa ryhmässäsi ryhmätyön aikana
    6. • Jokaisella opettajalla on omat sääntönsä – älä kutsu häntä puolueelliseksi
    7. • Kuuntele, kun opettaja antaa tehtävän – hoida omat asiasi sen jälkeen
    8. • Älä keskeytä puhujaa, ellei hän anna siihen tilaisuutta
    9. • Älä jauha purukumia tunnilla
    10. • Huomaa miten opettaja toimii vaihtaessaan aihetta
    11. • Jos välität viestilapun, tee se huomaamatta
    12. • Pidä kotiasiat omana tietonasi
    13. • Älä töherrä kirjaasi vaikka muut niin tekisi, käytä mieluummin erillistä paperia
    14. • Pane kynän tuppi kiinni käytön jälkeen
    15. • Järjestä tavarasi tunnin päättyessä
    16. • Sovita äänenkorkeutesi luokan melutasoon
    17. • Kun opettaja pyytää hiljentymään – lopeta puhuminen
    18. • Nosta kätesi pystyyn, kun haluat puhua
    19. • Nosta kätesi vasta kun opettaja pitää tauon
    20. • Virheitä saa tehdä – sitä varten on kumi
    21. • Jos joku asia häiritsee, niin ota asia esille ja selitä miksi se häiritsee
    22. • Jos joku asia epäonnistuu, ei se kaada koko päivää
    23. • Kun jollakin toisella on ongelma, ei ole aika ottaa esille omia asioita
    24. • Kun seisot jonossa pidä riittävästi etäisyyttä
    25. • Älä koskettele muita
    26. • Kokeile oppimiasi uusia taitoja asioita tehtäviä suoritettaessa
    27. • Pysy hiljaa muodollisissa tilaisuuksissa
    28. • Älä juoksentele sisätiloissa
    29. • Koetilanteissa keskity omaan työhösi
    30. • Kun luet itseksesi. älä käytä ääntä
    31. • Vältä väkivaltaisten ajatusten ilmaisua
    32. • Jos opettaja ojentaa sinua, usko häntä tai olet vaikeuksissa
    Kerro omista selviytymisnikseistäsi!




    keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

    Hyvä vuorovaikutus on huomaamatonta

    Kun ihmisten välinen vuorovaikutus toimii hyvin sitä ei huomaa. Tällainen avoin ja monipuolinen vuorovaikutus merkitsee tasa-arvoista keskustelemista ja kuuntelemista. Vasta ristiriitatilanteet tuovat vuorovaikutusongelmat esiin. Ristiriidat eivät ole huono asia, vaan kuuluvat kehitykseen. Kun vuorovaikutus ei toimi ja mennään henkilökohtaisuuksiin on vaikeaa löytää ongelman ydin. Solmut aukeaa kun asian käsittely siirtyy viestin tuojasta asian sisältöön

    Vuorovaikutus on kaiken oppimisen ja sosiaalisten taitojen ydin. Vuorovaikutustaiojen oppiminen alkaa kun vastasyntynyt vauva kohtaa äitinsä. Ihmisen kasvu merkitsee vuorovaikutustaitojen oppimista. Niitä ei yleensä tarvitse opettaa, vaan ne opitaan sosiaalisen kanssakäymisen yhteydessä.

    Vuorovaikutustilanteissa opimme ymmärtämään mitä toinen ihminen ajattelee meistä ja me hänestä. Toisen osapuolen kautta opimme ymmärtämään myös itseämme. Opimme sosiaaliset taidot siitä, miten muut reagoivat käytökseemme. Sosiaalisten taitojen oppiminen on sekä yksilöllistä, että kulttuuriin sidottua. Sosiaalisuus sen sijaan on yksilöllinen ominaisuus.


    Keltikangas-järvinen, Liisa (2010), Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. helsinki: WSOY

    Sahlberg, P. & Leppilampi, A. (1994). Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki: Yliopistopaino.


    tiistai 10. maaliskuuta 2015

    Yhteistoiminnallinen oppiminen

    Kun sosiaalisissa taidoissa esiintyy puutteita niitä voidaan oppia yhteistoiminnallisen oppimisen avulla. Varsinkin erityisopetuksessa pyritään vahvistamaan sosiaalisia taitoja yhteistoiminnallisen oppimisen avulla.

    Sosiaalisuus ei merkitse hyviä sosiaalisia taitoja.Kun sosiaaliset taidot on puutteeliset syytetään helposti puhujaa, näkemättä itse asiaa, josta ristiriita syntyy. Hyvä vuorovaikutus merkitsee, että puhutaan asiasta eikä ihmisestä. Tällöin ei synny hedelmätöntä "juupas-eipäs" kiistelyä ja osapuolet voivat kiihkottomasti tarkastella asiaa rakentavasti ulkopuolelta henkilökohtaistamatta asiaa, joka halutaan ratkaista.

    Vuorovaikutustaitojen oppiminen on osa kaikkea oppimista, mutta erityiseti viestintäalalla nämä taidot kuuluvat olennaisena osa ammattia ja opitaan oppilaitoksen toimintakulttuurin sisällä oppimitunneiilla ja työssäoppimisen yhteydessä. Oppilaitokskulttuurin avoin ja läpinäkyvä vuorovaikutus on edellytys laadukkaan yhteistoiminnallisen oppimisen toteutumiselle.

    Keltikangas-järvinen, Liisa (2010), Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. helsinki: WSOY

    Sahlberg, P. & Leppilampi, A. (1994). Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki: Yliopistopaino.



    maanantai 9. maaliskuuta 2015

    Assikulttuurit edistää vuorovaikutusta

    Nuorelta ihmiseltä odotetaan sosialisoitumista. Muutoin hän leimautuu oudoksi. Oudot hakeutuvatkin outojen seuraa. Tähän Internet on tuonut uudet mahdollisuudet.

    Aikuisuuden kynnyksellä autismikirjon ihmisiltä odotetaan sosiaalisuutta. Sosiaalisuus ja nuorten seura on kiinnostavaa, mutta tuottaa helposti pettymyksiä. Ihmettely on molemminpuolista. Miksi toinen ei halua tanssia kanssani. Miksi tutustumisyritykseni tulkitaan väärin. Toisen tarkoitus ei ole olla tungettelevainen tai agressiivinen.

    Ei ole ihme, jos sosiaaliset väärinkäsitykset johtavat autismikirjon ihmisen erakoitumiseen. Sosialisoitumiseen on internet ja SOME tuoneet uudsia mahdollisuuksia. Siinä ei sosiaaliset taidot painotu samalla tavalla kuin henkilökohtaisessa kontaktissa.

    Mutta ongelmansa on myös SOME:ssa. Aina ei vastapuolta tulkita oikein ja tulee vääriä odotuksia ja niiden myötä myös pettymykset on lisääntyneet. Toisaalta kansainväliset yhteydet voivat olla palkitsevia, sillä toisen kulttuurin ihmiseltä ei odoteta samoja vuorovaikutustaitoja, kuin omassa maassa.

    Autism Network International (ANI, http://www.ani.ac) oli ensimmäisiä autismikirjon ihmisten luomia kansainvälisiä kohtauspaikkoja verkossa. Se järjestää autismikirjon ihmisten tapaamisia myös verkon ulkopuolella. Autismikirjon ihmisten verkkoyhteyksistä ja verkkoyhteisöjen tapaamisista on syntynyt monia erilaisia autismikirjon alakulttuureja eri puolille planeettaa.


    sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

    Assinainen


    Ulkoinen olemus
    Lahjakkuus
    Tunne-elämä
    Sosiaalisuus
    Pukeutuu käytännöllisesti / mukavasti (aistiherkkyys)

    Helppohoitoinen kampaus

    Omaperäinen maku

    Nuorekas olemus
    (käytös ja maku)

    Ilmekkäämpi kuin assimies

    Sukupuoli ei korostu
    (poikatyttö)

    Neutraali identiteetti

    Pitää lukemisesta ja elokuvista (scifi/fantasia )

    Stressihoitona säännöt (tarkat tavat)

    Lapsena ujo, aistiherkkä

    Menestyy koulussa vaikka myös oppimisvaikeuksia.

    Taiteellisuus, musikaalisuus

    Erityislahjakkuutta

    Erityismielenkiinnon kohteita

    Itseoppinut  

    Vahvoja mielenkiinnon kohteita

    Kekseliäisyyttä, luovuutta

    Sopivat opinnot vaikea löytää

    Pätkätyöläinen vastoin tahtoa

    Hidas päätöksenteko

    Sanalliset ohjeet vaikeita

    Ohjeet pitää vääntää “rautalangasta”
    Kypsymätöntä ja herkkää

    Pelokkuutta ja

    Puhuu tunteistaan helpommin kuin assimies

    Vahvoja aistiherkkyyksiä

    Vahvoja ruokaherkkyyksiä

    Herkkyys lääkitykselle

    Yliherkkyys kemikaaleille

    Ruoansulatusvaikeudet

    Rauhoittuu heiluttelemalla raajojaan, kehoaan

    Rauhoittaa itseään hyräilemällä, liikkumalla, tanssilla

    Tulistuu ja huutaa helposti pikkuasioistakin

    Vihaa  väärinymmärrystä ja epäoikeudenmukaisuutta

    Mykistyy stressistä ja mielipahasta
    Väärinymmärretty

    Näyttää kylmältä ja itsekeskeiseltä

    Puhuu mielellään mielenkiinnon kohteistaan

    Voi olla ujo ja puhumaton

    Vaikenee stressaavissa sosiaalisissa tilanteissa

    Viihtyy kotona

    Ystävättäriä vähän

    Ei nauti yhteisshoppailusta

    Saattaa olla ystävä lapsuudessa, mutta harvoin aikuisena

    Viihtyy yksin tai kestosuhteessa

    Sosiaalisen ja aistiherkkyyden johdosta  parisuhde on vaikea löytää

    Lemmikin kanssa viihtyy paremmin

    Aiheesta lisää tässä  linkissä

    perjantai 6. maaliskuuta 2015

    Puhutaan asiaa

    Hyvään vuorovaikutusta on se kun puhutaan asiaa. Siihen ei kuulu ihmisen ominaisuuksien arvostelu ja perusteeton kritiikki.

    Vuorovaikutustaitoja ei opita ristiriitatilanteita välttämällä, vaan pysähtymällä aina ongelman synnyttyä analysoimaan avoimesti yhdessä mistä on kyse. Jos asianomainen itse ei huomaa, tulehtunutta tilannetta, pitää olla valmis ottamaan vastaan opettajan ohjausta.

    Ristiriitojen ratkaisua harjoitssellaan ja oppimistehtävien avulla: "Media-assistentin työ on ongelien ratkaisua". Media-alalla tärkeää on hyvät vuorovaikutustaidot ja omien vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Eri tehtävät vaativat erilaisia vuorovaikutustaitoja.

    Assistentin tehtävät vaatii usein hyviä sosiaalisia taitoja. Mutta esimerkiksi tallennetuotannon piiristä löytyy tehtäviä joissa hyvät sosiaaliset taidot eivät ole yhtä tärkeitä kuin esimerkiksi uutistyössä.

    Mitä suuremmassa ryhmässä työskennellään, sitä parempia vuorovaikutuksen taitoja tarvitaan. Yhteistoiminnallinen oppiminen on hyvä aloittaa parityöskentelystä ja pikkuhiljaa suurentaa pienryhmän kokoa.

    Valokuva-assistentti toimii usein valokuvaajan parina. Videotyössä ryhmän koko on usein 2-5 henkeä. Oppilaitos antaa hyvän mahdollisuuden harjoitella omia vuorovaikutus- ja ryhmätyön taitoja. Vaikka ryhmätyöt on haasteellisia, kannattaa nämä oppimistilanteet hyödyntää turvallisessa ympäristössä.



    Lähteet:

    Keltikangas-järvinen, Liisa (2010), Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. helsinki: WSOY

    Sahlberg, P. & Leppilampi, A. (1994). Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki: Yliopistopaino.

    keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

    Vuorovaikutustaitoja ei opita maton alle lakaisemalla

    Avoin ja monipuolinen vuorovaikutus vaatii luottamuksen lisäksi hyviä vuorovaikutustaitoja. Niitä pitää harjoitella ja harjoittaa arjen aidoissa vuorovaikutustilanteissa.

    Vuorovaikutustaitoihin kuuluvat

    * selittäminen
    * kuunteleminen
    * kysyminen
    * oman mielipiteen ilmaiseminen ja perusteleminen
    * rakentava palaute
    * loukkauksien välttäminen
    * kehittämisehdotukset
    * konkreettinen ehdotus toiminnan edistämiseksi
    * oman mielipiteen ilmaiseminen ja perusteleminen
    * yhteenvedon ja johtopäätösten tekeminen keskustelusta
    * toisten kannustaminen ja tukeminen.


    Lähteet

    Keltikangas-järvinen, Liisa (2010), Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. helsinki: WSOY

    Sahlberg, P. & Leppilampi, A. (1994). Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki: Yliopistopaino.

    Perinteisen ja yhteistoiminnallien oppiminen

    Yhteistoiminnallisen oppiminen vaatii itsetutkiskelua, paneutumista omiin arvoihin ja asenteisiin, ryhmän normeihin (sääntöihin) ja rooleihin. Alla on vertailtu, miten perinteisen ja yhteistoiminnallisen oppimisen normit eroavat toisistaan.

    * tee vain omat työsi
    * älä välitä siitä, mitä muut tekevät
    * älä neuvo muita
    * älä pyydä toisilta apua
    * kiinnitä huomio vain siihen, mitä opettaja tekee ja sanoo
    * katso aina opettajaan päin luokassa
    * ole hiljaa

    Yhteistoiminnallisen oppimisen normit

    * auta muita menestymään
    * ole vastuussa itsesi lisäksi myös ryhmästäsi
    * ota vastuu ryhmän tuotoksista, kerro muillekin ja kuuntele mitä muut sanovat
    * kysy muiden mielipiteitä
    * pyydä toisilta apua
    * keskustele ja anna kaikkien sanoa sanottavansa
    * osallistu yhteiseen toimintaan, katsekontakti toisten kanssa
    * ole aktiivinen, puhu

    Lähteet
    • Keltikangas-järvinen, Liisa (2010), Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. helsinki: WSOY
    • Sahlberg, P. & Leppilampi, A. (1994). Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki: Yliopistopaino.

    tiistai 3. maaliskuuta 2015

    Rakentava vuorovaikutus

    Ilmapiiri ja yhteiset säännöt

    Hyvä ilmapiiri ja luottamus oppilaiden kesken sekä oppiskelijoiden ja opettajan välillä on edellytys hyvän, rakentavan vuorovaikutuksen syntymiselle.

    Luottamuksellisen ilmapiirin syntymisen edellytyksenä puolestaan ovat yhdessä sovitut yhteistoiminnallisen oppimiskulttuurin säännöt ja toimintatavat, joista myös pidetään kiinni.

    Siirtyminen yksilöllisen oppimisen kulttuurista kohti yhdessäoppimista on hidas ja vaikea prosessi. Opettajan pitäisi toimia esimerkkinä: on tärkeää että opiskelijat kokevat opettajan haluavan kuunnella heitä.

    1. vuorovaikutusta tukeva ilmapiiri ja säännöt
    2. opiskelijoiden vuorovaikutustaitojen kehittäminen
    2. opettajan ja opiskelijoiden välisen vuorovaikutuksen tukeminen





    Lähteet:

    Keltikangas-järvinen, Liisa (2010), Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. helsinki: WSOY

    Sahlberg, P. & Leppilampi, A. (1994). Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki: Yliopistopaino.

    maanantai 2. maaliskuuta 2015

    Uuden kohtaaminen

    Tullakseen toimeen uudessa ympäristössä lapsen, nuoren tai aikuisen pitää ymmärtää opettajan tai esimiehen persoonallisuus ja odotukset. 

    Useimmat ihmiset oppivat nämä uudessa paikassa jo viikossa. He opivat, kenen kanssa voi laskea leikkiä ja millaista leikkiä. Ketkä eivät oppilaiden tai alaistensa sutkauksia ymmärrä. Mikälaista työpanosta kukin opettaja tai pomo odottaa. Miten eri opettajat tai esimiehet pitävät sovituista aikatauluista kiinni.

    Uudessa luokassa oppilaat oppivat kenenkään kertomatta milloin tunneilla voi kuiskata ja milloin pitää olla aivan hiljaa; kuka vaatii tarkkaa sääntöjen noudattamista kuka ei. Mutta autismin kirjon
    oppijoille nämä asiat tuottaa vaikeuksia.

    Piilo-opetussuunnitelma koulun ulkopuolella on monelle assille vielä vaikeampi. Voiko vieraiden kyytiin mennä? Bussin kuljettaja on vieras, mutta hänen kyytiinsä voi mennä. Entä tuntematon autoilija, joka pysähtyy tarjotakseen kyydin? Kaupan kassa on tuntematon, mutta hänen kanssaan
    voi jutella. Entä puiston penkillä istuva tuntematon, joka tarjoaa kaljapullostaan huikkaa?



    sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

    Miten selviät sosiaalisissa tilanteissa?

    Ohessa on muutamia vinkkejä. Mitä mieltä olet niistä? Kerro omista selviytymiskeinoistasi!

    Autismin kirjon ihmisillä sosiaalisten taitojen ongelmat ovat usein kaikkein ilmeisimpiä. Asiaankuuluvien sosiaalisten taitojen puute vaikuttaa niin ystävystymiseen kuin kiusatuksi tulemiseen yhtä lailla kuin toimeentuloon työkavereiden ja esimiesten kanssa.

    Sosiaaliset taidot koostuu monitasoisista kirjoittamattomista sosiaalisista säännöistä. Sosiaaliset säännöt vaihtelee riippuen paikasta, tilanteesta, ihmisestä, iästä ja kulttuurista. Koska sama sääntö ei päde kaikissa tilanteissa, sosiaalisten taitojen hallinta on autismin kirjon ihmiselle erittäin haastavaa.

    Tervehtiminen tuntuu pintapuolin hyvin helpolta taidolta. Tarkemmin sitä tutkimalla huomaamme senkin olevan erittäin vaativa taito. Kuinka tervehditään ystävää luokassa eroaa siitä miten hänet kohdataan ulkona tai diskossa. Aamun ensimmäinen tervehdys on erilainen kuin myöhemin päivällä. Tervehdykseen vaikuttaa myös se ketä tervehtii. Opettajaa tervehditään eri tavalla kuin opiskelukaveria tai hyvää ystävää.

    Erityisesti koulussa on tärkeää hallita tiettyjä kirjoitettuja ja kirjoittamattomia sosiaalisia sääntöjä, jotka näyttävät tilanteesta riippuen olevan ristiriidassa keskenään.

     Koulussa on tärkeää

    • Sosiaalisen vuorovaikutuksen taidot
    • Kirjottamattomien sosiaalisten sääntöjen ymmärtäminen
    • Ymmärtää omat aistiherkkyydet ja vuorovaikutustaidot
    • Kuinka ystävystytään
    • Sosiaalisten tilanteiden analyysi