TRANSLATE
keskiviikko 30. joulukuuta 2015
tiistai 29. joulukuuta 2015
maanantai 28. joulukuuta 2015
keskiviikko 13. toukokuuta 2015
Apple-kellon haptiikka auttaa kuurosokeaa suunnistamaan
Molly Watt, pitkäaikainen iPhonen käyttäjä, kertoi tilanneensa Apple Watch kellon huhtikuussa, ja löysi sen tavalliselta käyttäjältä huomaamattomat mahdollisuudet tutkiessaan kellon saavutettavuusominaisuuksia.
Molly huomasi, että Applen “Taptic Engine” tärinäkone, joka antaa kellolle haptisen kyvyn taputtaa kevyesti käyttäjänsä rannetta mm. ilmoittaessaan äänettömästi puhelun saapumisesta, pystyy muuhunkin viestintään.
Molly huomasi, että nämä kellon haptiset taputukset toimivat hienosti myös karttasovellutuksessa. Karttasovellutuksen haptiset ominaisuudet on hänelle liikkumisessa kellon kaikkein hyödyllisin uutuus.
“Nyt pystyn suunnistamaan ilman kuuloa tai näköä pelkästään kellon taputuksilla ranteeseeni. Kaksitoista taputusta tarkoittaa käänny oikealle risteyksessä tai kolme kahden taputuksen sarjaa tarkoittaa käänny vasemmalle. Kokeilen vielä kellon haptisia ominaisuuksia, mutta jo nyt olen erittäin haltioitunut — Usher oireyhtymän saavutettavuudesta!”
Lähteet
News.Mic sivusto: A Deafblind Woman Found a Hidden Feature in Her Apple Watch That Changed Her Life
Taskumuro.com: Apple julkaisi Watch-älykellon
sunnuntai 26. huhtikuuta 2015
Marihuana
Marihuana (Marijuana) on vihreä tai harmaa sekoitus hamppukasvin,
Cannabis sativan kuivatuista, hienoksi leikatuista kukista ja
lehdistä. Marihuanalle on olemassa lukemattomia slangitermejä, mm. budi,
mari, ruoho, heinä, pilvi jne. Sitä poltetaan yleensä tupakkana,
piipussa tai vesipiipussa. Viime vuosina uutena versiona siitä on
esiintynyt "bluntti". Tämä on sikari, joka on tyhjennetty tupakasta ja
täytetty uudelleen marihuanalla, usein yhdistettynä johonkin muuhun
huumeeseen, kuten crack. Jotkut käyttäjät sekoittavat marihuanan ruokaan
tai käyttävät sitä teen valmistukseen.
Marihuanan pääasiallinen aktiivinen kemikaali on THC (delta-9-tetrahydrocannabinol). Vuonna 1988 havaittiin, että tiettyjen hermosolujen kuorikerros sisälsi proteiinin reseptoreja, jotka sitoivat THC:tä. Kiinnityttyään kunnolla, THC aloittaa sarjan solureaktioita, jotka johtavat pilveen, jonka käyttäjät kokevat polttaessaan marihuanaa. Käytön lyhytaikaisia vaikutuksia ovat mm. ongelmat muistin ja oppimisen kanssa, vääristyneet aistimukset, vaikeudet ajatella ja ratkoa ongelmia, koordinaatiokyvyn menetys, nopeutunut pulssi, levottomuus ja paniikkikohtaukset.
Tiedemiehet ovat todenneet, että perinnöllisyydellä voi olla vaikutusta siihen kokeeko yksilö positiivisia vai negatiivisia aistimuksia poltettuaan marihuanaa. Tuore tutkimus osoitti, että miespuolisilla identtisillä kaksosilla, oli samankaltaisia reaktioita marihuanaa käytettäessä paljon todennäköisemmin kuin ei-identtisillä kaksosilla, mikä viittaisi siihen, että näillä aistimuksilla olisi geneettistä perustaa. Identtisillä kaksosilla kaikki geenit ovat yhteisiä ja ei-identtisillä kaksosilla noin puolet. Tärkeä vaikutus huomattiin olevan myös ympäristöllisillä tekijöillä, kuten marihuanan saatavuudella, odotuksilla siitä, kuinka huume tulisi heihin vaikuttamaan, ystävien ja sosiaalisten kontaktien vaikutuksella, sekä muilla tekijöillä, jotka olisivat erilaisia identtisille kaksosille. Kuitenkin todettiin lisäksi, että kaksosten jakamalla ympäristöllä tai perheympäristöllä ennen 18-vuoden ikää ei ollut mitään huomattavaa vaikutusta heidän marihuanasta saamiinsa reaktioihin.
Tuoreet tutkimustulokset osoittavat myös pitkäaikaisen marihuanan käytön aiheuttavan aivoissa samankaltaisia muutoksia, kuin ne joita on todettu kovien huumeiden pitkäaikaiskäytön jälkeen.
THC-pitoisuudesta riippumatta marihuanan polttajien hengittämä tervan määrä ja imeytyneen hiilimonoksidin määrät ovat 3-5 kertaisia verrattuna tupakanpolttajiin. Tämä saattaa johtua siitä, että marihuanan käyttäjät vetävät savun syvemmälle henkeen ja pidättävät sitä pitempään keuhkoissa.
Pitkäaikainen seurantatutkimus marihuanan käytöstä peruskouluikäisten nuorten keskuudessa osoittaa, että käyttäjillä on huonompi saavutustaso, kuin niilä, jotka eivät käytä, he hyväksyvät helpommin poikkeavan käyttäytymisen, heidän keskuudessaan on enemmän rikollista käyttäytymistä ja aggressiota, enemmän kapinallisuutta, huonommat suhteet vanhempiensa kanssa ja enemmän yhteyksiä rikollisiin ja huumeita käyttäviin ystäviin.
Tutkimus osoittaa myös enemmän vihaa ja enemmän taantuvaa käytöstä (peukalon imemistä, pahan tuulen puuskia) vauva-ikäisillä, joiden vanhemmat käyttävät marihuanaa kuin niillä joiden vanhemmat eivät käytä.
Imettävä äiti joka käyttää marihuanaa välittää jonkun verran THC:tä vauvalle äidinmaidossaan. Tutkimus osoittaa, että äiti, joka käyttää marihuanaa rintaruokinnan ensimmäisen kuukauden aikana, voi vahingoittaa lapsen motorista kehittymistä (lihasliikkeiden hallinta).
Lisätietoa kannabiksesta
Marihuanan pääasiallinen aktiivinen kemikaali on THC (delta-9-tetrahydrocannabinol). Vuonna 1988 havaittiin, että tiettyjen hermosolujen kuorikerros sisälsi proteiinin reseptoreja, jotka sitoivat THC:tä. Kiinnityttyään kunnolla, THC aloittaa sarjan solureaktioita, jotka johtavat pilveen, jonka käyttäjät kokevat polttaessaan marihuanaa. Käytön lyhytaikaisia vaikutuksia ovat mm. ongelmat muistin ja oppimisen kanssa, vääristyneet aistimukset, vaikeudet ajatella ja ratkoa ongelmia, koordinaatiokyvyn menetys, nopeutunut pulssi, levottomuus ja paniikkikohtaukset.
Tiedemiehet ovat todenneet, että perinnöllisyydellä voi olla vaikutusta siihen kokeeko yksilö positiivisia vai negatiivisia aistimuksia poltettuaan marihuanaa. Tuore tutkimus osoitti, että miespuolisilla identtisillä kaksosilla, oli samankaltaisia reaktioita marihuanaa käytettäessä paljon todennäköisemmin kuin ei-identtisillä kaksosilla, mikä viittaisi siihen, että näillä aistimuksilla olisi geneettistä perustaa. Identtisillä kaksosilla kaikki geenit ovat yhteisiä ja ei-identtisillä kaksosilla noin puolet. Tärkeä vaikutus huomattiin olevan myös ympäristöllisillä tekijöillä, kuten marihuanan saatavuudella, odotuksilla siitä, kuinka huume tulisi heihin vaikuttamaan, ystävien ja sosiaalisten kontaktien vaikutuksella, sekä muilla tekijöillä, jotka olisivat erilaisia identtisille kaksosille. Kuitenkin todettiin lisäksi, että kaksosten jakamalla ympäristöllä tai perheympäristöllä ennen 18-vuoden ikää ei ollut mitään huomattavaa vaikutusta heidän marihuanasta saamiinsa reaktioihin.
Terveydelliset vaarat
Marihuanan vaikutukset aivoihin
Tutkijat ovat todenneet, että THC muuttaa tapaa, jolla aisti-informaatio tulee aivolisäkkeeseen ja sitä miten aivolisäke sitä käsittelee. Aivolisäke on aivojen rakenteen osa, joka on ratkaisevan tärkeä oppimisen, muistin ja emootioihin sekä motivaatioihin liittyvien aistikokemusten kannalta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että THC tukahduttaa aivolisäkkeessä olevien informaationkäsittely neuronien ja hermosäikeiden toimintaa. Lisäksi tutkijat ovat myös todenneet myös aivolisäkkeestä riippuvaisten opittujen käyttäytymismallien myös rappeutuvanTuoreet tutkimustulokset osoittavat myös pitkäaikaisen marihuanan käytön aiheuttavan aivoissa samankaltaisia muutoksia, kuin ne joita on todettu kovien huumeiden pitkäaikaiskäytön jälkeen.
Vaikutukset keuhkoihin
Marihuanaa säännöllisesti polttavalla voi olla samantyyppisiä hengitysvaikeuksia kuin tupakanpolttajilla. Heillä saattaa olla päivittäistä yskää ja limaneritystä, kroonisen keuhkoputkentulehduksen oireita ja yleistä vilustumista. Marihuanan polton jatkaminen voi päätyä keuhkokudoksen epänormaaliin toimintaan, sen vahingoituttua tai tuhouduttua marihuanan savun vuoksi.THC-pitoisuudesta riippumatta marihuanan polttajien hengittämä tervan määrä ja imeytyneen hiilimonoksidin määrät ovat 3-5 kertaisia verrattuna tupakanpolttajiin. Tämä saattaa johtua siitä, että marihuanan käyttäjät vetävät savun syvemmälle henkeen ja pidättävät sitä pitempään keuhkoissa.
Vaikutukset pulssiin ja verenpaineeseen
Tuoreet havainnot osoittavat, että poltettaessa marihuanaa samanaikaisesti kokaiinin käytön kanssa, on mahdollisuus aiheuttaa vakavaa pulssin nopeutumista ja verenpaineen kohoamista. Eräässä tutkimuksessa kokeneille marihuanan ja kokaiinin käyttäjille annettiin yksistään marihuanaa, yksistään kokaiinia ja sitten molempia yhdessä. Kumpikin huume yksistään nautittuna tuotti oireita sydämelle ja verisuonistolle. Kun ne yhdistettiin, vaikutukset olivat suurempia ja kestivät pitempään. Tutkittavien pulssi nousi marihuanaa käytettäessä 29 lyönnillä minuutissa ja kokaiinilla 32 lyönnillä minuutissa. Kun huumeita annettiin yhdessä pulssi nousi 49 lyönnillä minuutissa ja tämä pulssin kohoaminen kesti pitkän aikaa. Huumeita annettiin testattavien istuessa paikoillaan. Normaaleissa olosuhteissa yksilö saattaa poltaa marihuanaa ja ruiskuttaa kokaiinia ja sitten tehdä jotain fyysisesti rasittavaa mikä saattaa merkittävästi lisätä sydämen ja verisuoniston ylikuormituksen riskiä.Runsaan marihuanan käytön vaikutukset oppimiseen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen
Opiskelijoilla tehty tutkimus osoitti, että tärkeimmät keskittymiseen, muistiin ja oppimiseen liittyvät kyvyt ovat heikkentyneet runsaasti marihuanaa käyttävien ihmisten keskuudessa, myös silloin, kun he ovat olleet vähintään 24 tuntia käyttämättä sitä. Tutkijat vertasivat 65 "suurkäyttäjää", jotka olivat mediaanina polttaneet marihuanaa 29 päivää 30:stä, ja 64 "pienkäyttäjää" jotka olivat polttaneet mediaanina yhtenä päivänä viimeisten 30 päivän aikana. Tarkoin valvotun 19-24 tuntia kestäneen raittiusajan jälkeen, jonka aikana käyttäjät pidättäytyivät marihuanasta ja muista laittomista huumeista sekä alkoholista, opiskelijoille tehtiin muutamia vakiotestejä, jotka mittasivat keskittymiskykyä, muistia ja oppimista. Pienkäyttäjiin verrattuna suurkäyttäjät tekijät enemmän virheitä ja heillä oli enemmän keskittymisvaikeuksia, vaikeuksia ympäristön havainnoimisessa, ja informaation rekisteröinnissä, prosessoinnissa ja käyttämisessä. Löydöt viittaavat siihen, että suurempi rappeutuminen suurkäyttäjien keskuudessa johtuu luultavasti marihuanan aiheuttamasta aivotoiminnan muutoksesta.Pitkäaikainen seurantatutkimus marihuanan käytöstä peruskouluikäisten nuorten keskuudessa osoittaa, että käyttäjillä on huonompi saavutustaso, kuin niilä, jotka eivät käytä, he hyväksyvät helpommin poikkeavan käyttäytymisen, heidän keskuudessaan on enemmän rikollista käyttäytymistä ja aggressiota, enemmän kapinallisuutta, huonommat suhteet vanhempiensa kanssa ja enemmän yhteyksiä rikollisiin ja huumeita käyttäviin ystäviin.
Tutkimus osoittaa myös enemmän vihaa ja enemmän taantuvaa käytöstä (peukalon imemistä, pahan tuulen puuskia) vauva-ikäisillä, joiden vanhemmat käyttävät marihuanaa kuin niillä joiden vanhemmat eivät käytä.
Vaikutukset raskauteen
Mikä tahansa väärinkäytetty huume tai lääke voi vaikuttaa äidin terveyteen raskauden aikana, ja tämä on aika, jolloin hänen tulisi pitää erityistä huolta itsestään. Huumeet voivat häiritä kunnollista ravinnon ja levon saantia, mikä voi vaikuttaa immuniteetti-järjestelmän hyvään toimintaan. Eräissä tutkimuksissa on todettu marihuanaa raskauden aikana käyttäneille äideille syntyneiden vauvojen olevan pienikokoisempia kuin ne, joiden äidit eivät käyttäneet huumetta. Yleisesti ottaen pienemmillä vauvoilla on todennäköisemmin terveydellisiä ongelmia.Imettävä äiti joka käyttää marihuanaa välittää jonkun verran THC:tä vauvalle äidinmaidossaan. Tutkimus osoittaa, että äiti, joka käyttää marihuanaa rintaruokinnan ensimmäisen kuukauden aikana, voi vahingoittaa lapsen motorista kehittymistä (lihasliikkeiden hallinta).
Riippuvuuden mahdollisuus
Huume on riipuvuutta aiheuttava, jos se aiheuttaa pakonomaista, usein hallitsematonta huumeen himoa, hankkimista ja käyttöä, vaikka negatiivisen terveyden ja sosiaalisten seurausten uhalla. Marihuana täyttää tämän kriteerin. Yhdysvalloissa yli 120.000 ihmistä hakee vuosittain hoitoa marihuanan ollessa heidän ensisijainen riippuvuuden aiheuttajansa. Lisäksi eläintutkimukset osoittavat marihuanan aiheuttavan fyysistä riipuvuutta, myös eräät ihmiset raportoivat vieroitusoireista.Käytön laajuus
Tulevaisuuden monitorointi -tutkimus (MTF) USA:
| 1991 | 1992 | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | |
| Joskus käyttänyt | 10.2% | 11.2% | 12.6% | 16.7% | 19.9% | 23.1% | 22.6% |
| Käyttänyt viimeisen vuoden aikana | 6.2 | 7.2 | 9.2 | 13.0 | 15.8 | 18.3 | 17.7 |
| Käyttänyt viimeisen kuukauden aikana | 3.2 | 3.7 | 5.1 | 7.8 | 9.1 | 11.3 | 10.2 |
| Käyttää päivittäin | 0.2 | 0.2 | 0.4 | 0.7 | 0.8 | 1.5 | 1.1 |
| 1991 | 1992 | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | |
| Koskaan käyttänyt | 23.4% | 21.4% | 24.4% | 30.4% | 34.1% | 39.8% | 42.3% |
| Käyttänyt viimeisen vuoden aikan | 16.5 | 15.2 | 19.2 | 25.2 | 28.7 | 33.6 | 34.8 |
| Käyttänyt viimeisen kuukauden aikana | 8.7 | 8.1 | 10.9 | 15.8 | 17.2 | 20.4 | 20.5 |
| Käyttää päivittäin | 0.8 | 0.8 | 1.0 | 2.2 | 2.8 | 3.5 | 3.7 |
| 1979 | 1985 | 1991 | 1992 | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | |
| Koskaan käyttänyt | 60.4% | 54.2% | 36.7% | 32.6% | 35.3% | 38.2% | 41.7% | 44.9% | 49.6% |
| Käyttänyt viimeisen vuoden aikana | 50.8 | 40.6 | 23.9 | 21.9 | 26.0 | 30.7 | 34.7 | 35.8 | 38.5 |
| Käyttänyt viimeisen kuukauden aikana | 36.5 | 25.7 | 13.8 | 11.9 | 15.5 | 19.0 | 21.2 | 21.9 | 23.7 |
| Käyttää päivittäin | 10.3 | 4.9 | 2.0 | 1.9 | 2.4 | 3.6 | 4.6 | 4.9 | 5.8 |
Kansallinen huumeiden käyttöä koskeva ruokakuntatutkimus (NHSDA)
Marijuana on edelleen eniten käytetty laiton huume Yhdysvalloissa. Vuonna 1995 arvioitiin 2,4 miljoonan ihmisen aloittaneen marihuanan käyttö. Vuoden 1996 NHSDA:n tietojen mukaan 68,6 miljoonaa yli 12-vuotiasta yhdysvaltalaista (32%) on kokeillut marihuanaa ainakin kerran elämässään ja lähes 18,4 miljoonaa (8,6%) on käyttänyt sitä viimeisen vuoden aikana. Vuonna 1985 56,5 miljoonaa (29,4%) oli kokeillut marihuanaa ainakin kerran ja 26,1 miljoonaa (13,6%) oli käyttänyt sitä viimeisen vuoden aikana.Lisätietoa kannabiksesta
perjantai 3. huhtikuuta 2015
Onko semanttis-pragmaattisella kielihäiriöllä ja Aspergerin oireyhtymällä yhteys?
/Tuomol blogissaan madeinlahti.blogspot.com:
Olen vuosia yrittänyt
etsiä parempaa tietoa lasten neurologisista ongelmista, erityisesti
semanttis-pragmaattisesta kielihäiriöstä (aiemmin
semanttis-pragmaattinen dysfasia). 2009 syksyllä löysin kirjan Kids in the Syndrome Mix,
joka käsittelee monipuolisesti eri lasten neurologisia ongelmia. Harmi
ettei kirjaa ole saatavilla suomeksi, sillä kirjassa on paljon hyvää
tietoa.
Nettiä selaillessani löysin sattumalta Mark Huttenin ylläpitämän Asperger-aiheisen sivuston www.myaspergerschild.com, jossa yhdessä artikkelissa oli käsitelty semanttis-pragmaattisen kielihäiriön (SPD tai SPLD on käytettyjä lyhenteitä) yhteyttä Aspergerin oireyhtymään. SPLD:ssä kun on monia yhteneväisyyksiä AS:n piirteisiin ja rajaa onkin osittain melko vaikea näiden välillä vetää. Pyyntöni julkaista käännös artikkelista omassa blogissani on julkaistu ko. sivustolla, joten teen nyt oletuksen että olen saanut luvan kyseisen käännöksen tekemiseen ja julkaisemiseen.
En ole ammattilainen, joten en voi olla varma tekstin ja sen sisällön oikeellisuudesta. Omasta käytännön kokemuksesta voisin kuitenkin sanoa, että teksti kuvaa SPLD:n erittäin hyvin, sillä minä tunnistan tekstistä hyvin oman lapseni ominaisuuksia. Toivon että teksti auttaa muitakin ymmärtämään paremmin semanttis-pragmaattista kielihäiriötä.
Yhteys semanttis-pragmaattisen kielihäiriön ja Aspergerin oireyhtymän välillä
Alkuperäinen artikkeli osoitteessa http://www.myaspergerschild.com/2009/08/connection-between-semantic-pragmatic.html
Käännös julkaistu blogissa http://madeinlahti.blogspot.com/2011/04/onko-semanttis-pragmaattisella.html
sunnuntai 15. maaliskuuta 2015
Yhteistoiminnallinen oppiminen
Erityisoppilaitoksessa
opiskelu on yhteistoiminnallista vaikka kullakin opiskelijalla on omat
virallisesti HOJKSiin kirjatut henkilökohtaiset tavoitteet. Oppiminen on
yksilöllinen tapahtuma eikä yksilöiden välinen kilpailu. Täällä ei
vertailla opiskelijoiden välisiä oppimistuloksia, vaan jokainen
opiskelija etenee omien tavoitteidensa mukaan.
Muuttuva tieto
Koulumaailmassa tieto koetaan usein pysyvänä totuutena, joka voidaan oppia koulukirjoista ulkoa. Yksilöiden välisestä vuorovaikutuksesta koeta olevan hyötyä oppimiselle. Yhteistoiminnallisen oppiminen perustuu ajatukseen, jonka mukaan tieto on jatkuvasti muuttuvaa ja kehittyvää. Yhtä totuuta ei ole. Toimintatapoja ja kulttuureeja on monia. Vaikka päämäärä on yhteinen, siihen voidaan päästä monella eri tavalla. Erilaisuus ryhmässä ei ole heikkous vaan voimavarana. Viestintä-alalla samankaltaisuus hukkuu, mutta erilaisuus näkyy.
Uuden tiedon omaksumisessa on otettava huomioon oppijan aikaisemmat kokemukset, tiedot ja taidot, jotka muuttuvat uuden oppimisen myötä. Oppiminen on tehokkaampaa vuorovaikutuksessa muiden oppijoiden kanssa, koska tällöin opittavista ilmiöistä ja asioista saadaan monipuolisempi kuva, opitaan toinen toiselta. Kokemus osioittaa, että tietoa ei kannata pantata, sillä neuvomalla kaveria oppii itse enemmän.
Tämän päivän maailamssa tieto muuttuu ja kehittyy mikä näkyy varsinkin viestintäalalla. Kukaan ei hallitse kaikkea sitä tietoa, mitä alan töissä tarvitaan. Suuri osa oppimisesta tapahtuu työssäoppimisessa. Se on myös erinomainen väylä työelämään. Opettaja ei ole tiedon auktoriteetti vaan luotsi oppimisprosessissa. Myös opettajille järjestetään työssäoppimisjaksoja ammattitaidon päivittämiseen.
Lähteet:
Keltikangas-järvinen, Liisa (2010), Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. helsinki: WSOY
Sahlberg, P. & Leppilampi, A. (1994). Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki: Yliopistopaino.
Muuttuva tieto
Koulumaailmassa tieto koetaan usein pysyvänä totuutena, joka voidaan oppia koulukirjoista ulkoa. Yksilöiden välisestä vuorovaikutuksesta koeta olevan hyötyä oppimiselle. Yhteistoiminnallisen oppiminen perustuu ajatukseen, jonka mukaan tieto on jatkuvasti muuttuvaa ja kehittyvää. Yhtä totuuta ei ole. Toimintatapoja ja kulttuureeja on monia. Vaikka päämäärä on yhteinen, siihen voidaan päästä monella eri tavalla. Erilaisuus ryhmässä ei ole heikkous vaan voimavarana. Viestintä-alalla samankaltaisuus hukkuu, mutta erilaisuus näkyy.
Uuden tiedon omaksumisessa on otettava huomioon oppijan aikaisemmat kokemukset, tiedot ja taidot, jotka muuttuvat uuden oppimisen myötä. Oppiminen on tehokkaampaa vuorovaikutuksessa muiden oppijoiden kanssa, koska tällöin opittavista ilmiöistä ja asioista saadaan monipuolisempi kuva, opitaan toinen toiselta. Kokemus osioittaa, että tietoa ei kannata pantata, sillä neuvomalla kaveria oppii itse enemmän.
Tämän päivän maailamssa tieto muuttuu ja kehittyy mikä näkyy varsinkin viestintäalalla. Kukaan ei hallitse kaikkea sitä tietoa, mitä alan töissä tarvitaan. Suuri osa oppimisesta tapahtuu työssäoppimisessa. Se on myös erinomainen väylä työelämään. Opettaja ei ole tiedon auktoriteetti vaan luotsi oppimisprosessissa. Myös opettajille järjestetään työssäoppimisjaksoja ammattitaidon päivittämiseen.
Lähteet:
Keltikangas-järvinen, Liisa (2010), Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. helsinki: WSOY
Sahlberg, P. & Leppilampi, A. (1994). Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki: Yliopistopaino.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Blogiarkisto
-
▼
2016
(6)
- ► tammikuuta (4)
-
►
2015
(21)
- ► joulukuuta (4)
- ► toukokuuta (1)
- ► huhtikuuta (2)
- ► maaliskuuta (14)



